Suomalaisessa suuressa kaupunkiryhmässä on julkaistu vetoava kirjoitus, jonka on kirjoittanut 13 vuotta sitten kaupungin koulussa opiskellut koulukiusatuksi joutunut henkilö.
Hän kertoo kokemuksistaan ja haluaisi tietää miksi kukaan ei nähnyt, tai vaikka näki, ei välittänyt. Osansa saavat myös opettajat. Kirjoitus on herättänyt paljon huomiota, ja muuan osallinen on kommenttiosuudessa pyytänyt anteeksi takavuosina tapahtuneita asioita. Julkaisemme julkisesta ryhmästä lyhennellyn kirjoituksen:
”Olen kiinnostunut tietämään kuinka moni tästä ryhmästä oli ylä-asteella vuosina 2007-2009 opettajana tai oppilaana, koska jo 13 vuotta olen odottanut vastausta kysymykseeni miksi kukaan ei välittänyt? Eivät oppilaat, eivät opettajat. Tiedättekö, on ollut ihme, ettei minusta tullut kouluampuja, ja kiitän siitä Herraani. Jotkut teistä varmaan sanovat, ettei minulla vaan ollut munia siihen, ja siitä vaan, olen kuullut sen ennenkin. Noh, ainaskin yhden asian opin. Sen että ihmiset ovat kunniattomia…he kääntävät selkäsi sinulle sanoen etteivät he mitään luvanneet, koska sinua käytetään portaana, jonka päälle voi sylkeä, jota voi hakata ja ja nousta suosiossa ylemmäs. Loppujen lopuksi he välittävät vain itsestään myyden parhaan ystävänkin, jotta he itse pelastuvat. (…) Joudut syömään lääkkeitä koko loppuelämäsi, koska ahdistus on niin paha. Ja se mitä minä kehtasin haluta oli kuulua. Mutta mitä opettajat välittäisivät, he olivat kiinnostuneet enemmän siitä että he saavat palkkaa tililleen. Huvittavaa on, että aina kun nykyään törmään opettajaan, jonka tunnen ja joka olisi voinut tehdä jotain asialle, he kääntyvät nopeasti toiseen suuntaan yrittäen näytellä etteivät tunne minua. Minä vietin kolme vuotta helvetissä ja tuska sisälläni näitä koulu ”tovereitani” ja ”opettajiani” kohtaan palaa kirkkaana edelleen. MUTTA EN HALUA KOSTAA, EN HALUA KÄRSIMYSTÄ, EN HALUA SATUTTAA vaan haluan vain tietää miksi minut piti heittää susille? Ja jokainen joka tietää mistä puhun ja uskaltaa pyytää anteeksi minulta, saa anteeksi. Haluan vain saada totuuden, jotta saan rauhan ja laittaa menneisyyteni ylä-asteen sen hautaan.”
Kirjoitus on herättänyt vastakaikua. Muuan aikalaisista kirjoittaa kommenttiosuudessa:
-Anteeksi. Olen varmasti osallistunut omalta osaltani ensimmäisinä yläastevuosinasi sivustaseuraajana kiusaamiseesi, sillä tunnistan kasvosi. Olen pahoillani, että minä tai muut emme puuttuneet kiusaamiseesi tai ymmärtäneet tuskaasi jota koit silloin ja joka seuraa sinua nyt.
-Oon tosi pahoillani siitä, mitä oot saanut kokea, ja ettei kukaan puuttunut. Kiusaaminen on vastenmielistä ja vika AINA kiusaajassa, ei sinussa, kirjoittaa toinen.
Lukuisissa kommenteissa kiitellään rohkaisevasta ulostulosta.