Erityisesti pieniä lapsia kiusaavat korvatulehdukset paranevat usein itsestään, jos kipu saadaan hallintaan särkylääkkeellä. Joskus joudutaan turvautumaan korvien putkitukseen.

Korvatulehdus on erityisesti pienten lasten vaiva, joka linkittyy lähes aina ylähengitystieinfektioon. Tyypillisesti taustalla on tavanomainen virustauti, kuten flunssa.

– Pienillä lapsilla korvatulehduksen oireita ovat muun muassa itkuisuus, korvakipu, syömättömyys ja öiden huononeminen. Vauvoilla korvatulehdukseen voi liittyä ripuliakin, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Kimmo Saloranta Terveystalosta.

– Jos kyseessä on märkäinen tulehdus, tärykalvo voi venyä ja limakalvo tulehtua, mikä aiheuttaa pienessä potilaassa erityisen kovaa kipua.

Ylivoimaisesti eniten korvatulehduksia sairastetaan 6 kk – 2 vuoden iässä. Tämänikäisillä lapsilla voi olla vuodessa jopa 6–10 flunssatautia, joista osa iskee myös korviin. Korvatulehduksille altistavia tekijöitä ovat flunssatautien lisäksi muun muassa päivähoito, tupakansavulle altistuminen, vanhempien lapsuusajan korvatulehduskierteet ja korvan rakenne. Rintaruokinnan puolestaan epäillään jossain määrin suojaavan tulehduksilta, sillä äidinmaidon vasta-aineet toimivat tehokkaana suojana tauteja vastaan.

Jos korvatulehduksia on enemmän kuin kolme puolessa vuodessa tai yli neljä vuodessa, voi putkitus olla perusteltu. Tarve putkitukselle arvioidaan kuitenkin aina erikseen kokonaistilanteen valossa.

– Putkitusta käytetään hoitona sekä uusiutuviin akuutteihin korvatulehduksiin että liimakorvatautiin. Liimakorvatauti syntyy, jos neste jämähtää korvaan tulehduksen jälkeen. Se voi syntyä ilman tulehdustakin, jos korva ei saa tarpeeksi ilmaa.

Korvatulehdus paranee lähes aina itsestään, jos sille annetaan aikaa

Perinteinen hoito korvatulehdukseen on antibioottikuuri, mutta nykyään kuureja pyritään määräämään säästeliäämmin. Saloranta peräänkuuluttaa vanhemmilta malttia taudin alkuvaiheessa. Jos lääkäriin kiirehditään heti lapsen alkaessa osoittaa merkkejä kipeydestä, antibioottikuuri annetaan herkästi, sillä alkuvaiheessa tulehtunut korva näyttää pahalta.

– Nykyään hoidon kulmakivenä on särkylääkitys: tulehduskipulääke tai parasetamoliyhdistelmä, jotta saadaan kipu laantumaan ja lapsi rauhoittumaan. Jos tässä onnistutaan, ei lääkäriin ole kiire lähteä heti, vaan voidaan odottaa päivä tai pari. Mikäli selvitään ensimmäisten 12 tunnin yli, korva lähtee jopa 80 prosentissa tapauksista paranemaan itsestään, Saloranta kertoo.

Myös etävastaanotot chatin tai videon välityksellä ovat kätevä tapa kysyä neuvoa epävarmaan tilanteeseen. Etävastaanotolla lääkäri voi todeta oireet ja määrätä mahdollisia oireita lievittäviä lääkkeitä. Mikäli kipua ei saada laantumaan, kannattaa korvia lähteä näyttämään paikan päälle. Turhia antibioottikuureja pyritään kuitenkin välttämään.

– Antibiootit sotkevat lapsen suoliston omaa bakteerikantaa, ja tulevaisuudessa uhkakuvana on myös bakteerien resistenssin kehittyminen. Antibioottien teho laskee, kun niitä käytetään liikaa. Yli neljä antibioottikuuria vuodessa alkaa olla sellainen määrä, jolloin tilannetta on hyvä käydä arvioimassa erikoislääkärillä, Saloranta ohjeistaa.

Putkitus katkaisee sitkeimmän tulehduskierteen

Mikäli korvat tulehtuvat kerta toisensa jälkeen, voi avun saada korvien putkituksesta. Toimenpiteessä tärykalvolle tehtyyn reikään asetetaan pieni ilmastointiputki, joka mahdollistaa välikorvan normaalin ilmastoinnin sekä vähentää välikorvassa syntyvää eritettä vähentäen riskiä uusiin korvatulehduksiin. Ilma rauhoittaa korvan, eikä uutta nestettä pääse enää kerääntymään.

– Kyseessä on lyhyt, vain muutaman minuutin toimenpide, joka tehdään lapsille nukutuksessa. Lapsi saa ensin rauhoittua vanhemman sylissä nukutuskaasua hengitellen, minkä jälkeen vanhempi poistuu hetkeksi ja hyvin pieni, sisähalkaisijaltaan 1,25 mm putki viedään paikoilleen mikroskoopin alla. Tämän jälkeen lapsi pääsee heräämöön, ja hänen herätessään vanhempi on jälleen paikalla.

Putket pysyvät korvissa muutamasta kuukaudesta pariin vuoteen, keskimäärin 8–9 kuukauden ajan, minkä jälkeen korva usein itse työntää putken ulos. Uusia putkia joudutaan harkitsemaan noin joka kolmannelle. Tyypillisimmät putkituspotilaat ovat 1–2-vuotiaita lapsia, mutta myös tätä vanhemmille voidaan putket laittaa esimerkiksi liimakorvataudin vuoksi.

– Se on hyvin jouheva ja lapsen näkökulmasta lempeä toimenpide. Kotiin potilas pääsee jo muutaman tunnin seurannan jälkeen, jälkioireitakin ilmenee hyvin harvoin, Saloranta summaa.