Hoitamattomien perussairauksien taakka näkyy pitkään sekä kansanterveydellisenä että taloudellisena kuormana.

Sydän- ja verisuonitautien lääkärikäynnit ovat vähentyneet, mikä voi johtaa sairauksien hoitotasapainon heikentymiseen ja jopa menetettyihin elinvuosiin. Koronaepidemian aikanakin on tärkeää tuoda esille muiden sairauksien kiireellisen ja kiireettömän hoidon tarpeellisuus.

Koronaepidemia on saanut suomalaiset arastelemaan lääkärissäkäyntiä. Sydän- ja verisuonitauteihin liittyvien lääkärikäyntien määrä on esimerkiksi Terveystalossa laskenut maaliskuun alusta 40 prosenttia. Sydän- ja verisuonitaudit ovat Suomen yleisimpiä kansansairauksia ja aiheuttavat kolmanneksen suomalaisten kuolemista.

-Ilman asianmukaista seurantaa sydän- ja verisuonitautien ennuste heikkenee. Sairaudet etenevät, ja vaara sairastua ja jopa kuolla ennenaikaisesti kasvaa. Myös poikkeustilanteen aiheuttama stressi ja vähäinen aktiivisuus voivat heikentää sydän- ja verisuonitautipotilaan vointia. On hyvin todennäköistä, että pandemiatilanteen seurauksena sydän- ja verisuonitauteihin sairastuu ja kuolee Suomessa moninkertainen määrä ihmisiä verrattuna itse koronaviruspandemian aiheuttamiin kuolemiin, kuvailee kardiologi, sisätautien erikoisalajohtaja Kristian Paavonen Terveystalosta.

Sydän- ja verisuonitaudit, esimerkiksi sepelvaltimotauti ja sydämen vajaatoiminta, ovat etenkin iäkkäämmän väestön merkittävä kuolinsyy ilman koronavirustartuntaakin. Vakavasti sydänsairaalle koronainfektio ja sairaalahoitoon joutuminen on usein kohtalokasta, kuten kokemukset muualta maailmasta ovat osoittaneet. Italiassa ikä ja liitännäissairaudet moninkertaistivat tehohoidon tarpeen ja kuolleisuuden.

-Mitä pidempään epidemia kestää, sitä suurempia ja pitkäkestoisempia ovat kansanterveydelliset vaikutukset. Hoitamattomien sydänvaivojen taakka seuraa meitä pitkään epidemian laantumisen jälkeenkin. Jo nyt julkisen sektorin jonot sydän- ja verisuonitautien arvioon ja hoitoon ovat alueittain pitkät, mutta epidemian jälkeen ruuhka tulee olemaan valtava, kun hoitoresurssit on suunnattu kuukausien ajan koronaviruspandemian hoitoon. Tämän emme saa antaa tapahtua. Epidemian aikanakin on huolehdittava kiireettömän hoidon saatavuudesta, Kristian Paavonen sanoo.

Etälääkäripalvelut avuksi

-Sydän- ja verisuonitautien seuranta perustuu vahvasti keskusteluun asiakkaan kanssa, josta ison osan voi hoitaa tarvittaessa myös etävastaanottona. Asiakkaat ovat olleet yllättyneitä siitä, miten hyvin hoidon tarpeen arviointi ja asiakkaan ohjaus onnistuu etävastaanotolla, joko puhelimitse tai videoyhteydellä. Arviossa hyödynnetään asiakkaan aiempia sairaskertomusmerkintöjä sekä laboratorio- ja tutkimustuloksia, ja tarvittaessa tarpeellisista lisätutkimuksista jatkossa. On tärkeää, ettei lääkärin märäämää lääkitystä omin päin muuta tai lopeta, Kristian Paavonen sanoo.

ETÄLÄÄKÄRI – edullinen ja aina lähelläsi, Klinikka Lux

Vastuu hoidosta ei ole vain terveydenhuollon toimijoilla. Jokaisen sydän- ja verisuonipotilaan tulisi myös itse aktiivisesti varmistaa hoitonsa jatkuvuus: älä peru varattua aikaa tai jätä hoitamatta vaivaa, jonka on tunnistettu tarvitsevan hoitoa. Äkillisissä sydänoireissa tulee edelleen hakeutua hoitoon viipymättä koronaepidemiasta huolimatta.

Apteekkituotteet luotettavasta suomalaisesta verkkokaupasta – tilaa nyt.