Koronavirustilanteen pitkittyminen ja paikallinen vaihtelu vaatii sinnikkyyttä ja psyykkistä joustokykyä kaikilta, myös lapsilta ja nuorilta, sanoo johtava psykologi Tuija Turunen.  

Koronavirustilanne vaihtelee paikkakunnittain voimakkaasti ja myös lasten arki voi muuttua nopeastikin. Siirtymiset etäopetuksen ja lähiopetuksen välillä voivat tapahtua odottamatta ja karanteeniin asetetaan isojakin joukkoja kerrallaan. Tämä kaikki herättää paitsi kysymyksiä, myös huolta. Epävarmuus siitä, miten tilanne kehittyy ja kauanko poikkeustilanne kestää, mietityttää varmasti sekä aikuisia että varsinkin kouluikäisiä lapsia ja nuoria. 
 
– Kaikissa uusissa tilanteissa tärkeintä on ennakointi. Kun keskustellaan jo etukäteen mahdollisuudesta siirtyä etäopetukseen, se ei kohdalle osuessaan tule niin suurena yllätyksenä. Vaikka sopeutuminen muutokseen voi silloinkin olla raskasta, asiaan hyvissä ajoin valmistautuminen tekee siitä todennäköisesti helpompaa, sanoo Terveystalon johtava psykologi  Tuija Turunen. 
 
Aikuisten tärkein tehtävä on varmistaa, ettei lapsi tai nuori jää huoltensa ja ajatustensa kanssa yksin.  
 
– Kriisi ei enää sido samalla lailla energiaa kuin keväällä, mutta alueellinen vaihtelu on suurta. Etenkin silloin kun uhka tulee lähelle – vaikkapa omaan kaupunkiin – kannattaa kysellä, mitä lapsi asiasta ajattelee. Kun virustilanne koskettaa omaa elinpiiriä, kaikki asiasta etukäteen puhuttu helpottaa. Lasten ja nuorten huolipuhetta pitää kuunnella ja heiltä kannattaa rohkeasti kysellä, paljonko asia turhauttaa ja huolestuttaa. Jos esimerkiksi kauan odotetut juhlat tai matkat peruuntuvat, turhautumiselle täytyy olla tilaa purkautua. 
 
Keskustelkaa koronasta ikätasoisesti 
 
Vanhemman tai muun läheisen aikuisen suurin vastuu on pysyä lapselle turvallisena ja läsnä olevana. On tärkeää kuulla lapsen epäsuoratkin kysymykset ja selittää tilannetta lapsen ikä- ja kehitystasolle sopivasti, vähättelemättä tai liioittelematta. Pienet lapset esimerkiksi ymmärtävät asiat hyvin kirjaimellisesti ja konkreettisesti. Hyvin nuoretkin lapset voivat osata lukea, joten uutisia ja vieraita sanoja voi olla tarpeen avata yhdessä. 
 
Yhdessä voi miettiä, mitä kukin voi itse tehdä ja mihin asioihin voi omilla toimillaan vaikuttaa. 
 
– Voi esimerkiksi selittää, että koska nyt on tällainen tauti, on tosi tärkeää, että pesemme käsiä, yskimme oikein ja käytämme maskeja suositusten mukaan. Vanhemman lapsen kanssa voi keskustella, miten koulussa on käsitelty asiaa ja päiväkoti-ikäisen kanssa kerrata, miten tarhassa on opetettu pesemään käsiä. 
 
Kun koronatilanteen keskellä on eletty jo kuukausien ajan, voi olla haastavaa jaksaa yhä suhtautua uhkaan vakavasti. Rajaa riittävän huolen ja välinpitämättömyyden välillä on vaikea hahmottaa. 
 
– Suhtautuminen voi vaihdella ja se kysyy ymmärrystä kaikilta. Toisaalta lapsille voi olla jo ihan normaalia, että nyt eletään tällä tavoin ja turvaväleistä ja käsienpesusta on tullut tavallinen rutiini. Siitä kannattaa kehua! 
 
Elämästä saa yhä iloita 
 
Lasten ja nuorten elämäniloa ja energiaa on tärkeää vaalia myös rajoitusten aikana. Heidän täytyy saada leikkiä ja tehdä suunnitelmia kuten aina ennenkin. Mitä normaalimpana oma arki voi jatkua, sen parempi. Tavallisten turvaa ja jatkuvuutta luovien asioiden tekeminen kannattaa.  
 
– Tuetaan lasten ja nuorten kasvun aikaa kaikilla mahdollisilla tavoilla ja huomataan hyvä lapsessa ja maailmassa. Aikuisilla on nyt iso vastuu omien tunteidensa säätelyssä ja toivon mallintamisessa. Jos oma olo on ahdistunut, apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä. Aikuiset voivat myös katsoa mallia lasten ilosta. Yhteinen aika ja vanhemman aito läsnäolo on valtavan tärkeä viesti lapselle siitä, että tästä selvitään kyllä, Turunen painottaa. 

Asiantuntija: Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen