Tuoreen EU-kalat III -tutkimuksen tulokset on julkistettu. Tutkimuksen toteuttamiseen osallistui myös THL eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Hankkeessa tutkittiin Itämeren ja Suomen sisävesien kalojen ympäristömyrkkypitoisuuksia. Hankkeen aikana kerättiin yli tuhat kalaa Suomen tärkeimmiltä ammattikalastusalueilta – yleensä kunkin lajin kalastussesonkina.
Näytteistä analysoitiin dioksiinien, PCB-yhdisteiden, PBDE-yhdisteiden, PFAS-yhdisteiden, raskasmetallien ja arseenin pitoisuudet.
Ympäristömyrkyt laskussa
Kotimaisten luonnonkalojen syömistä voi lisätä turvallisesti, koska useimmissa kaloissa on erittäin vähän ympäristömyrkkyjä. Suositeltavia kalalajeja ovat muun muassa siika, muikku ja särki sekä merialueiden ahven, kuha ja made.
Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden päästöjä on rajoitettu voimakkaasti kansainvälisin sopimuksin, mikä näkyy hyvin tutkimustuloksissa. Itämeren lohen ja silakan sisältämät pitoisuudet ovat pienentyneet jopa puoleen 2000-luvun alun tilanteeseen nähden. (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Valtaosin suomalaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuudet ovat selvästi EU:n asettamia enimmäispitoisuuksia pienempiä. Enimmäispitoisuuksia suurempia ne ovat enää vain Itämeren lohissa ja isoimmissa silakoissa sekä nahkiaisissa. Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuuksien pienenemisen jatkuessa kaikki silakat voivat alittaa enimmäispitoisuudet jo lähivuosien aikana.
-Ympäristö- ja kemikaalilainsäädännön kehittämistä ja toimeenpanoa kannattaa jatkaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kun ympäristön kuormittaminen vähenee, ympäristömyrkkyjen pitoisuudet pienenevät luonnonkaloissa myös tulevaisuudessa, sanoo THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta.
EU-kalat III -tutkimushanke toteutettiin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. Hankkeen rahoitti valtioneuvoston kanslia.