Monelle tuttu tilanne: sade yllättää lenkillä, takki kastuu, kengät ovat litimärät ja myöhemmin nenä alkaa vuotaa. Vaikutelma on selvä – kylmettyminen ja kylmä ilma aiheutti flunssan.
Näin ei kuitenkaan ole. Lääketieteellinen näyttö kertoo jotain ihan muuta.
Flunssa, jonka virallinen nimitys on nuhakuume, on virusperäinen sairaus. Sen aiheuttaa lähes poikkeuksetta rinovirus tai jokin muu hengitystieinfektioiden virus, ei paleltuminen itsessään.
Tässä kohtaa kansanperinne ja tutkittu tieto siis erkanevat toisistaan.
Kahvit suoraan kotiin – tutustu SLURPiin tästä
Kylmettyminen ei kuitenkaan ole täysin merkityksentöntä flunssan synnyssä
Vaikka kylmyys ja kylmettyminen ei ole varsinaisesti syy flunssaan, se ei ole myöskään täysin merkityksetön asia.
Useissa tutkimuksissa on havaittu, että viileä ilma ja paleltuminen voivat heikentää elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa, erityisesti hengitysteiden limakalvoilla. Tämä tarkoittaa, että jos virus on jo päässyt tai pyrkii elimistöön, kylmä saattaa helpottaa viruksen aktivoitumista ja oireiden puhkeamista.
Kahvit suoraan kotiin – tutustu SLURPiin tästä
Tilanteet, joissa ihmiset yhdistävät kylmän sään ja sairastumisen, tapahtuvat usein samoina vuodenaikoina, jolloin virukset kiertävät laajimmin – erityisesti syksyllä ja talvella. Näin voi syntyä vaikutelma siitä, että kylmettyminen olisi taudin syy. Todellisuudessa kyse on samanaikaisuudesta, ei syy–seuraussuhteesta.
Tiivistettynä siis: Nenän alueen limakalvojen puolustuskyky voi heiketä kylmässä. Kun hengitysilma on viileää, paikallinen immuunivaste toimii hitaammin. Tämä ei tarkoita, että kylmettyminen aiheuttaisi flunssan, mutta se voi helpottaa viruksen toimintaa, jos se on läsnä tai pyrkii sisään.
Teksti: Timo Palonen