Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä on kääntynyt laskuun. Vuonna 2024 lastensuojelun avohuollon asiakkaana oli 34 900 lasta eli yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuonna 2023.

Kaikista alle 18-vuotiaista 3,4 prosenttia oli avohuollon asiakkaina vuonna 2024. Osuus oli 3,8 prosenttia vuonna 2023. Asiakasmäärä väheni 14:llä hyvinvointialueella. Määrä pysyi ennallaan kuudella ja kasvoi kolmella alueella.

“Avohuollon asiakasmäärien laskua voi selittää, että tarpeisiin vastataan yhä useammin lapsiperheiden peruspalveluissa”, toteaa THL:n kehittämispäällikkö Johanna Hedman.

“Lastensuojelun tuen tarve ei kuitenkaan poistu, vaan osa lapsista tarvitsee edelleen myös korjaavia eli vahvemman tuen palveluita. On vaarana, että lastensuojelun asiakkuuteen siirrytään vain äärimmäisissä tilanteissa, esimerkiksi kun tarvitaan jo kiireellistä sijoitusta. Erityisesti nuorten kohdalla mietityttää, nähdäänkö avohuollon työskentelyä enää heille kohdentuvana’’, Hedman jatkaa.

Pienistä lapsista tehtiin enemmän lasuja

Vuonna 2024 lastensuojeluilmoitus tehtiin 115 000 lapsesta eli 10,7 prosentista lapsia. Ilmoitusten määrä kasvoi edellisestä vuodesta neljällä prosentilla. Kasvu edellisestä vuodesta oli poikkeuksellisesti suurinta alle 13-vuotiailla. Erityisesti 0–2-vuotiaista lapsista tehtyjen ilmoitusten määrä nousi, kasvua oli 12 prosenttia. 3–6-vuotiaista tehtyjen ilmoitusten määrä kasvoi 7 prosenttia.

Ilmoitukset kohdistuivat edelleen useimmiten 13 vuotta täyttäneisiin lapsiin. Joka kuudennesta 13–15-vuotiaasta tehtiin lastensuojeluilmoitus vuonna 2024.

Lastensuojeluilmoitusten kokonaismäärä (230 000) kasvoi seitsemällä prosentilla edellisestä vuodesta. Tulee muistaa, että samasta lapsesta voidaan tehdä vuoden aikana useampi ilmoitus. 

Pelkästään lastensuojeluilmoitusten määrän perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä lasten hyvinvoinnin tilasta, sillä lukuihin voivat vaikuttaa esimerkiksi ilmoituskäytännöt. 

“Pieniä lapsia koskevien lastensuojeluilmoitusten määrän kasvu on uusi ilmiö. Lasten ja perheiden kanssa työskentelevillä on siis yhä useammin tarve saada lastensuojelu mukaan arvioimaan lasten ja perheiden tilannetta. Kasvu saattaa heijastella esimerkiksi peruspalveluiden riittämättömyyttä tai perheiden taloustilanteen huonontumista. Talousongelmat heikentävät lapsiperheiden hyvinvointia lukuisin eri tavoin”, pohtii THL:n tutkimusprofessori Taina Laajasalo.

Säästöt voivat vaikuttaa

Lain mukaan lastensuojelun sosiaalityöntekijällä saa olla enintään 30 asiakasta. On arveltu, että henkilöstömitoitus on tiukentanut kriteereitä siitä, milloin lapsella katsotaan olevan lastensuojelun tarve ja milloin muut tukitoimet ovat riittäviä. 

Lastensuojelun asiakasmäärän rajaaminen mahdollistaa lastensuojelun sosiaalityöntekijän keskittymisen lapsiin, joilla asiakkuuden peruste eli erityisen suojelun tarve on todettu. Tiedossa on, että resurssipuutteiden vuoksi lastensuojelun asiakkuuteen on jouduttu jonottamaan, vaikka tämän on lainvastaista. 

”On kuitenkin huoli, voiko kynnys lastensuojeluun nousta liian korkeaksi. Tämä voi johtaa tiukkoihin kriteereihin ja rajaamiseen lastensuojelun asiakkuuteen pääsyssä, jotka voivat viivästyttää oikea-aikaista tukea”, Hedman toteaa. 

Sijoitettujen lasten määrä ei ole vähentynyt  

Kodin ulkopuolelle oli sijoitettu yhteensä 17 100 lasta vuonna 2024.  Kaksi kolmasosaa (11 300), sijoitetuista oli huostassa. Huostaanotto on pitkäaikaisin eri sijoitusperusteista. Huostassa oli yksi prosentti lapsista. 

Uusia huostaanottoja tehtiin 1 750. Vuosittain lopetetaan noin kuusi prosenttia huostaanotoista. Sijoitettujen ja sijoitusvuorokausien määrät ovat edellisten vuosien tasolla. 

“Sosiaalihuoltolakia uudistettiin jo kymmenen vuotta sitten ja tarkoituksena on panostaa erityisesti varhaiseen tukeen. Tavoite ei ole toteutunut riittävästi tai palvelut eivät ole olleet toimivia, koska sijoitettujen lasten määrä ei ole missään vaiheessa merkittävästi vähentynyt”, Hedman pohtii. 

Myös kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Kiireellisesti sijoitettuna oli 0,5 prosenttia lapsista. Kiireellisesti sijoitettuna olleista lapsista 28 prosenttia otettiin huostaan myöhemmin saman vuoden aikana.