Mykoplasmaa on liikenteessä, ja siitä uutisoidaan paljon. Se vie kansalaisia myös sairaalaan, myös nuorempia. Mistä oikein on kysymys tässä mystisessä ja petiin kaatavassa bakteerissa?
Mykoplasma on bakteeri, joka aiheuttaa erityisesti hengitystieinfektioita. Yleisin ihmisillä infektiota aiheuttava laji on Mycoplasma pneumoniae. Toisin kuin useimmat bakteerit, mykoplasmalla ei ole soluseinää, mikä tekee siitä ainutlaatuisen ja vaikeammin hoidettavan.
Kuka siihen yleisimmin sairastuu?
”Myko” on yleisimmin nuorten aikuisten ja lasten hengitystieinfektioiden aiheuttaja, mutta tauti voi tulla kenelle vain. Mykoplasmainfektioita esiintyy usein epidemioina, jotka leviävät erityisesti kouluissa, armeijoissa ja muissa tiiviissä yhteisöissä.
Riski sairastua mykoplasmainfektioon on suurin nuorilla, erityisesti kouluikäisillä ja alle 30-vuotiailla aikuisilla, mutta myös iäkkäät ja heikentyneen immuunipuolustuksen omaavat henkilöt ovat sille erityisen alttiita. Epidemioita esiintyy tyypillisesti 4–6 vuoden välein. Tauti leviää pisaratartuntana ja tartunnan saaneen yskiminen tai aivastaminen voi levittää bakteeria tehokkaasti.
Se jatkuu ja jatkuu…
Mykoplasman aiheuttamat oireet ovat usein lieviä tai keskivaikeita, mutta niillä on taipumus jatkua pitkään ilman hoitoa.
Tavallisimpia oireita ovat kuiva yskä, kurkkukipu, nenän tukkoisuus, lievä kuume, päänsärky ja väsymys. Harvinaisissa tapauksissa mykoplasma voi aiheuttaa keuhkokuumeen, johon liittyy hengitysvaikeuksia ja voimakasta yleistilan heikkenemistä.
Mykoplasman oireet voivat muistuttaa tavallista flunssaa, influenssaa tai koronavirustautia. Kuivan yskän pitkä kesto ja hitaasti kehittyvä taudinkuva erottavat sen kuitenkin usein muista.
Mykoplasma voidaan diagnosoida joko oireiden perusteella tai laboratoriotutkimuksilla. Verikokeista voidaan etsiä mykoplasman vasta-aineita, mutta varma diagnoosi saadaan PCR-testillä, joka tunnistaa bakteerin DNA:n. Näytteet otetaan usein nielusta tai hengitystie-eritteistä.
Penisilliinistä ei ole apua
Mykoplasma eroaa muista hengitystieinfektioiden aiheuttajista soluseinättömyytensä vuoksi. Tämä tekee tietyt antibiootit, kuten penisilliinin, tehottomiksi. Tehokkaita lääkkeitä ovat kuitenkin makrolidit (esimerkiksi atsitromysiini) ja tietyt tetrasykliinit.
Hoito lyhentää oireiden kestoa ja estää komplikaatioita, kuten keuhkokuumetta. Itsehoidossa lepo ja oireita lievittävät lääkkeet, kuten parasetamoli, ovat hyödyllisiä.
Mykoplasman erityispiirteenä on sen taipumus aiheuttaa pitkäaikaisia oireita ja hengitystieinfektion lisäksi joskus myös niveloireita, iho-oireita ja neurologisia oireita. Nämä ovat kuitenkin harvinaisia ja tyypillisiä lähinnä hoitamattomalle infektiolle. Lisäksi sen resistenssi tietyille antibiooteille tekee siitä haastavan hoitaa, jos oikeaa lääkettä ei valita.
Mykoplasman huomiotta jättäminen voi johtaa vakaviin komplikaatioihin, mutta varhaisella tunnistamisella ja hoidolla ennuste on erinomainen. Säännölliset käsihygieniakäytännöt ja hyvä ilmanvaihto sisätiloissa voivat auttaa vähentämään tartuntoja erityisesti epidemioiden aikana.
Lähde: THL, Terveyskirjasto, Prevention