Näin saat lomasta parhaan hyödyn – Tiina Tuomisen 5 vinkkiä

Moni aloittaa kesälomansa juhannuksen jälkeen. Jotta loma hellisi mieltä, ota talteen vastaavana työterveyspsykologina työskentelevän Tiina Tuomisen vinkit kohti palauttavaa lomaa.

Nykyajan arjessa aivot joutuvat jatkuvaan tietotulvaan: puhelimet piippaavat, sähköpostit kilahtelevat ja aikataulut täyttyvät palavereista. Erityisesti tietotyöläiset ovat jatkuvasti tavoitettavissa, mikä rasittaa otsalohkoja – niitä aivojen osia, jotka vastaavat päätöksenteosta, suunnittelusta ja tunteiden säätelystä.

Tämä kuormitus näkyy usein hidastumisena ja virheinä työssä, joita ei välttämättä itse huomaa ajoissa.

Siksi loman merkitys aivoterveydelle on valtava, mutta pelkkä lomapäivien viettäminen ei riitä. Palauttava ja mieliystävällinen loma vaatii suunnitelmallisuutta ja aktiivisia valintoja, jotka tukevat sekä mielen että kehon hyvinvointia.

– On hyvä muistaa, että lomakokemus ei ole vain yksilön vastuulla, muistuttaa vastaava työterveyspsykologi Tiina Tuominen.

– Työyhteisöillä, ja erityisesti esihenkilöillä, on tärkeä tehtävä varmistaa, että työntekijöiden lomat ja lomalle siirtyminen mahdollistaa palautumisen. Tämä tarkoittaa avointa puhetta loman tärkeydestä ja ennen kaikkea riittävää suunnitelmallisuutta työpaikalla, jotta lomien aikana ei kerry kohtuuttomia työpaineita, jotka odottavat nurkan takana lomalaisen palatessa töihin. Myös esihenkilön kannattaa pysähtyä miettimään, miten itse irrottautuu kevään kiireistä ja antaa omalle mielelleen luvan levätä, Tuominen jatkaa.

Loma alkaa, kun mieli hengähtää, ei kun kalenteri tyhjenee

Lomalle ei pitäisi rynnätä kuin viimeiseen palaveriin hikisenä, nälkäisenä ja ajatukset puoliksi kesken. Sen sijaan kannattaa laskeutua lomalle vähitellen, jos se vain on mahdollista.

– Stressihormoni kortisoli pitää kehoa valppaana, mutta kun sen tasot pysyvät jatkuvasti korkeina, aivot alkavat kärsiä. Hippokampus, joka on muistin ja oppimisen keskus, voi jopa kutistua pitkäaikaisen stressin vaikutuksesta. Lomalla stressireaktiot vaimenevat ja hermosto pääsee lepäämään, Tuominen kertoo.

Hän muistuttaa, että keho rauhoittuu, kun vietämme aikaa meille tärkeiden ihmisten kanssa. Pieni hetki halausta, yhteinen ateria tai syvällinen keskustelu voivat palauttaa enemmän kuin yksikään lomakohde.

– Meissä kaikissa on sisäänrakennettu kaipuu yhteyteen. Vahvat sosiaaliset suhteet eivät ole vain mukava lisä, vaan ovat aivoterveyden tukipilari. Tutkimukset osoittavat, että merkitykselliset ihmissuhteet vähentävät masennuksen ja ahdistuksen riskiä, tukevat immuniteettia ja jopa pidentävät elinikää.

Palauttava loma = tasapainoinen loma

Joskus ajattelemme lomaa löhöily mielessämme. Vaikka rentoutuminen ja päiväunien sävyttämät päivät ovatkin usein oivallinen tapa aloittaa loma, on aivojen kannalta hyvässä lomassa myös uteliaisuuden herättäviä elementtejä.

– Vaikka riippumatossa loikoilu on ihanaa, aivot rakastavat uteliaisuutta. Aivoissa toimii palkitsemisjärjestelmä, joka vapauttaa dopamiinia, kun koemme jotain uutta ja jännittävää. Uuden äärellä joudumme havainnoimaan tarkemmin, jolloin murehtiminen ja yliajattelu hellittävät. Tämä on myös yksi palautumisen muoto, Tuominen toteaa.

Tasapainoinen loma sisältää aikaa itselle ja mielekkäitä aktiviteetteja, mutta myös joustavuutta ja toisten huomioimista.

– Lomaan kuuluu usein aikatauluttamista ja tarvetta sovittaa yhteen perheen, suvun tai ystävien erilaisia toiveita. On tärkeää, ettei toiveiden ristivedossa unohda omaa itseään, Tuominen muistuttaa.

– Esihenkilöt ovat työssään tavoitettavissa lähes vuoden jokaisena arkipäivänä. Siksi lomalle siirtyminen ja oman hyvinvoinnin asettaminen etusijalle vaatii usein tietoista näkökulman muutosta.

Aivojen kannalta rentouttava loma

Ei ole lomaa eikä elämää ilman yllätyksiä: sadepäivä rantakohteessa, peruutettu lento, huono illallinen. Mutta aivoille ei ole olennaista, menikö kaikki suunnitelmien mukaan, vaan miten reagoit, kun ei mennyt.

Aivomme ovat kehittyneet selviytymään muuttuvissa ja ennakoimattomissa tilanteissa. Tämä kyky, jota kutsutaan resilienssiksi, on osa ihmisyyttä. Se ei ole vain persoonallisuuden piirre, vaan aivojen toiminnallinen vahvuus.

– Aivomme ovat kehittyneet sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin. Täysin ennakoitu loma ei ole aivoille välttämättä palauttavin eivätkä pienet yllätykset ja elämän sattumukset hetkauta aivoterveyttä, Tuominen kertoo.

Viisi askelta kohti palauttavaa lomaa

1) Irtaudu työstä tietoisesti

Laskeudu lomalle vähitellen. Suunnittele kevyempi viikko ennen lomaa, karsi kokouksia ja aloita irrottautuminen tietoisesti. Tämä auttaa aktivoimaan parasympaattista hermostoa eli kehon omaa palautumisjärjestelmää.

2) Yhteenkuuluvuus ja merkityksellisyys

Kun vietämme aikaa meille tärkeiden ihmisten kanssa, keho rauhoittuu. Halaus, jaettu hetki tai nauru ystävän kanssa voivat toimia tehokkaammin kuin mikään kalliimpi lomakohde. Samalla voimme pohtia, mitkä asiat ovatkaan meille tärkeimpiä tässä elämässä ja kuinka voisimme tuoda näitä elementtejä osaksi lomaamme sekä miten ne voisivat näkyä myös loman jälkeen arjessa.

3) Taidon hallinta ja uudet kokemukset

Olipa kyseessä uusi ruokaresepti, retki tuntemattomaan paikkaan tai inspiroivan kirjan lukeminen, uudet ärsykkeet virittävät aivojen hermoverkkoja ja lisäävät mielihyvää.

4) Omaehtoisuus ja tasapaino

Jokaisella on tarve tehdä asioita omista lähtökohdistaan. Lomalla tämä voi tarkoittaa rohkeutta ilmaista omia toiveita tai tarpeita, vaikka ne eroaisivat muiden suunnitelmista. Tasapainoinen loma sisältää aikaa itselle ja mielekkäitä aktiviteetteja, mutta myös joustavuutta ja toisten huomioimista. 

5) Resilienssi, eli joustavuutta ja uskoa tulevaan

Kun kohtaamme haasteita ja sopeudumme niihin, hyödynnämme erityisesti etuaivokuorta, joka vastaa harkinnasta ja tunnesäätelystä sekä mantelitumaketta, joka arvioi uhkatilanteita. Resilienssi on kyky sopeutua, joustaa ja säilyttää toivo tulevasta. Se on tärkeä taito, joka vahvistuu myös lomalla, kun opimme ottamaan vastaan elämän sattumia.

Asiantuntija: Terveystalon vastaava työterveyspsykologi Tiina Tuominen