Tuula Vainikainen on julkaissut uuden kirjan, joka kantaa nimeä Mummukirja – Mistä isoäidit on tehty? (Kirjapaja).
Mummukirja on teos isovanhemmuudesta naisen kokemana. Isovanhemmuutta kutsutaan usein elämän jälkiruuaksi. Lapsenlapset ovat useimmiten ihania, mutta millaisista aineksista oma rooli mummuna, mummina tai isoäitinä rakentuu?
Omaa heräämistään isoäidin rooliin Vainikainen pohtii näin:
”Mitä minulle tapahtui, kun minusta tuli mummu? Jotain mahdottoman isoa hellyyttä ja rakkautta virisi sydämessäni, ja samat tunteet ovat lämmittäneet minua ja toivottavasti myös lapsenlapsiani siitä lähtien.”
Teoksessa todetaan, että isoäitiys ei ole kaikille maailman tärkein asia eikä tunnesuhde lapsenlapseen synny välttämättä ensikohtaamisella.
”Ulkoa annetussa roolissa ei voi olla oma itsensä. Työssä oleva mummu saa olla sama ihminen kuin aiemminkin, pitää työtään tärkeänä ja menestyä siinä. Hän antaa lapsenlapselleen esimerkin työstään nauttivasta aikuisesta”, Tuula Vainikainen kirjoittaa.
Ikävuodet, omat kiireet ja muu elämäntilanne saattavat yllättää mummut. Jokainen isoäiti piirtää kuitenkin omat rajansa ja mittaa etäisyytensä rakkaisiinsa niin, että selviytyy. Se on hänen velvollisuutensa itseään kohtaan. Jokainen mummu on arvokas omana itsenään, kirjassa todetaan selkeästi.
”Jokaisella on käyttövoimanaan omanlaisensa eletty elämä vahvuuksineen ja heikkouksineen. Jokaisella on edeltävien sukupolvien ketjussa erilaisia isoäitejä, joiden isoäitiys on vaikuttanut jälkeen tuleviin. Sukupolvien ketju on suuri ihme”, Vainikainen sanoo.
Tuula Vainikainen on turkulainen tietokirjailija, terveys- ja perheasioihin erikoistunut toimittaja ja viiden lapsen mummu. Vainikainen on valittu vuoden tiedetoimittajaksi 2010, ja hän on kirjoittanut useita tietokirjoja.
