Toimitettujen antibioottireseptien määrä on Kelan tilastojen mukaan vähentynyt vuosina 2008–2018 eli kymmenessä vuodessa noin kolmanneksen (29 prosenttia) Suomessa.
Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2018 lääkärien määräämiä antibioottireseptejä toimitettiin lähes miljoona reseptiä vähemmän kuin vuonna 2008. Erityisesti lapsille toimitettujen antibioottireseptien määrä on laskenut: tarkastelujaksolla peräti 60 prosenttia. Suunta on oikea antibioottiresistenssin vastaisessa taistelussa.
Vuonna 2008 sairausvakuutuksesta korvattuja antibioottireseptejä toimitettiin Suomessa noin 3,2 miljoonaa, mutta vuonna 2018 enää noin 2,3 miljoonaa. Kaikissa ikäryhmissä vuosina 2008–2018 toimitettujen antibioottireseptien määrä laski 29 prosenttia.
Euroopan maiden välillä on paljon vaihtelua, ja Suomi on raportissa maiden joukossa yhdeksäntenä. Vähiten päivittäisiä antibioottiannoksia on Euroopassa määrätty tuhatta asukasta kohden Alankomaissa, Virossa ja Ruotsissa.
Antibiootit tehoavat bakteeri-infektioihin. Viruksiin antibiooteilla ei ole vaikutusta. Monet tavalliset infektiot kuten nuhakuumeet tai keuhkoputkentulehdus ovat virusten aiheuttamia, joten antibioottien määrääminen niihin ei nopeuta sairaudesta parantumista.
Yleislääketieteen emeritusprofessori Pekka Honkanen Oulun yliopistosta kommentoi Kelan tilastoja ja antibioottien käyttömääriä Suomessa. Hänen mukaansa lapset ja vanhukset eivät sairasta samoja infektiotauteja, jolloin tarve antibioottien määräämisen kriittiseen tarkasteluun on erilainen.
-Virusten aiheuttamat hengitystietulehdukset ovat lapsilla tavallisia. Alle kouluikäiset potevat 6–8 hengitystietulehdusta vuodessa. Iän myötä virtsatietulehdusten ilmaantuvuus lisääntyy. Myös keuhkokuumeeseen sairastuvuus lisääntyy 65 ikävuoden jälkeen jyrkästi. Nämä molemmat ovat bakteerin aiheuttamia. Sen sijaan virusten aiheuttamat hengitystietulehdukset ovat vanhuksilla harvinaisia, hän sanoo.
Antibioottiresistenssi tarkoittaa bakteerien lisääntynyttä vastustuskykyä antibiootteja kohtaan, mikä on vaarantamassa koko länsimaisen terveydenhuollon perustan. Kansainvälisen terveysjärjestön WHO:n mukaan antibioottiresistenssi muodostaa maailmanlaajuisen terveysuhan. Resistenteistä infektioista johtuu vuosittain maailmassa noin 700 000 kuolemaa. Määrän on ennustettu nousevan kymmeneen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä, jos asiaan ei puututa.
Antibioottiresistenssien ehkäisemisessä keskeistä on antibioottien tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen käyttö. Kun antibioottien käyttöä halutaan edelleen vähentää, Honkasen mukaan on tärkeä varmistaa, että kaikki lääkärit hoitavat infektiotauteja hoitosuositusten mukaisesti. Myös diagnostiikan tarkentamista tarvitaan, jotta harvemmin määrätty hoito kohdistuu juuri sitä tarvitsevaan.