Kuvantamisen avulla löydettävät hampaiden ja leukojen alueen tulehdukset voivat olla sairauksien lisäksi yhteydessä raskausajan komplikaatioihin. Tulehdukset ovat usein oireettomia, ja koko leuan röntgenkuvantamisessa ne paljastuvatkin usein sattumalöydöksinä.

Hampaiden kuvantaminen on tärkeää suun hyvinvoinnin lisäksi myös potilaan yleisterveyden kannalta. Suun tulehdukset on tärkeää löytää ja hoitaa, sillä ne ovat yhteydessä moniin vakaviin sairauksiin, kuten valtimokovettumatautiin, Alzheimerin tautiin, diabetekseen ja eri syöpiin.

Raskautta suunnittelevan tai odottavan äidin on erityisen tärkeää pitää huolta suun terveydestä. Edennyt hampaiden kiinnityskudoksia tuhoava tulehdus tai viisaudenhampaan ympärillä olevan ikenen ja luun tulehdus voivat johtaa raskausajan komplikaatioihin ja aiheuttaa muun muassa sikiön pienikokoisuutta tai jopa ennenaikaisen synnytyksen.

– Monen yleissairauden taustalla on matala-asteinen suun tulehdus. Tulehdukset eivät suoranaisesti aiheuta sairauksia, mutta ne ovat taustalla yhtenä tekijänä, Oralin yleishammaslääkäri Ulla Karhu kertoo.

Kuvantaminen voi paljastaa yllätyksiä

Koko leuan hammasröntgen on hammashoidon perustutkimus, joka kuuluu ottaa silloin, kun kuvantamiseen löytyy riittävä peruste. Hammaslääkärin kuuluu selvittää aina röntgenkuvauksen yhteydessä kuvauksen syy ja kertoa potilaalle, millainen kuvaus on riittävä suun tilanteen oikean diagnoosin saamiseksi.

Yleisimpiä kuvausvaihtoehtoja ovat pikkukuvat yksittäisistä hampaista tai koko leuan kuvantaminen. Näiden perusteella on mahdollista päättää, onko epäilyttäviä alueita tarvetta tarkentaa 3D-tomografiakuvauksella. Näiden kaikkien kuvausmenetelmien säteilyannokset ovat alhaisia.

Kuvantamisella voidaan selvittää yleisimmin ientulehduksen aiheuttamaa luukatoa, kariesta, hampaiden juurenkärkien alueiden tulehduksia ja viisaudenhampaiden tilanne. Koko leuan kuvasta hammaslääkäri näkee suun hoitohistoriaa. Näin saadaan tietoa hoidon suunnittelua varten.

Ulla Karhu tekee parhaillaan väitöstutkimusta hampaiston ja leukojen panoraamakuvauksesta. Tutkimuksessa hammaslääkäriä pyydettiin kirjaamaan jokaisen koko leuan hammaskuvauksen yhteyteen tarkka syy, miksi kuvaukseen päädyttiin. Tähän mennessä on selvinnyt, että lähes 70 prosenttia kuvista paljastaa suusta yllättäviä löydöksiä eli jotakin muuta, kuin miksi kuvaus on alun perin tehty. Tutkimustuloksia julkaistaan tänä vuonna.

– Potilaalla voi olla särkyä ylhäällä vasemmalla, mutta koko leuan röntgenkuva paljastaa suun muilla alueilla olevaa kariesta. Tai jos suu kuvataan tietyn hampaan poistoa suunniteltaessa, tulehduksia löydetään aivan toiselta puolelta suuta. Hammaslääkäri joutuukin aina pohtimaan tapauskohtaisesti, onko potilaan edun mukaista ottaa koko leuan kuva yksittäisen hampaan sijaan, Karhu toteaa.

Tekoäly avuksi

Tekoälyn hyödyntämistä hammashoidossa tutkitaan parhaillaan. Tulevaisuudessa sitä tullaan todennäköisesti käyttämään juuri kuvantamisessa. Nyt tutkitun perusteella tekoäly voisi havaita, milloin potilaan hampaat kannattaa kuvantaa.

– Tekoäly ottaisi huomioon potilaan hoitohistorian, yleissairaudet sekä lääkitykset ja vinkkaisi, milloin on aika kuvata. Tämä olisi valtavan hieno systeemi ja loikkaus eteenpäin, mutta vaatisi kuitenkin sen, että potilaan kaikki terveystiedot olisivat samassa paikassa. Suomessa niin ei valitettavasti ihan vielä ole, mutta uskon, että sitä kohti ollaan menossa, Karhu kertoo.

Maailmalla kehitetään parhaillaan useita menetelmiä, joiden avulla tekoälyn avulla voitaisiin myös analysoida röntgenkuvia. Hammaslääkärin tehtävänä olisi varmistaa löydökset.