Vain reilu puolet (53 prosenttia) omaishoitajista pitää lakisääteiset vapaansa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n selvitys.
Tilanne ei ole uusi, sillä jo vuosien ajan omaishoidosta tehdyissä selvityksissä on saatu samansuuntainen tulos.
Muistisairaudet ovat nousseet yleisimmäksi omaishoidon syyksi. On tavallista, että muistisairasta henkilöä pitää hoitaa ja pitää silmällä ympäri vuorokauden. Omaishoitajan jaksamisen vuoksi on tärkeää, että hän saa taukoja jatkuvaan ”varuillaan oloon”.
Omaishoitajilla on hoitotilanteen raskaudesta riippuen oikeus joko kahteen tai kolmeen vapaavuorokauteen kuukaudessa. Suurimmalle osalle heistä (80 prosentille) oli myönnetty vapaita sitovan omaishoitotilanteen perusteella.
-Tällä hetkellä vapaaoikeus myönnetään kuten laki määrää, mutta käytännön järjestelyt kunnissa ovat niin heikot, että hoitajat jättävät vapaansa pitämättä. Kuntien pitää löytää toimiva tapa järjestää vapaat, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.
Poikkeuksiakin löytyy. Etelä-Karjalassa lähes kaikki (99 prosenttia) omaishoitajat pitivät vapaita. Vähiten myönnettyjä vapaavuorokausia käytettiin Satakunnassa (39 prosenttia), Uudellamaalla (40 prosenttia) ja Lapissa (42 prosenttia).
Vapaiden pitämisen mahdollisuuksia pitäisi nykyistä useammin suunnitella omaishoitajan ja hoidettavan kanssa yhdessä. Tavallinen ongelma on, että hoidettava ei halua laitoshoitoon tai sijaishoitopaikkaan vapaan ajaksi. Siksi tarvitaan uudenlaisia vaihtoehtoja.
Klikkaa tänne jos haluat aina kaiken halvemmalla! Se on mahdolista!