Omaishoitajan ja tämän omaishoidettavan traaginen menehtyminen Pohjois-Savossa, Tuusniemellä on saanut kansalaiset keskustelemaan omaishoidon tilasta ja tukiverkostojen tärkeydestä.
Ilta-Sanomat kertoi tänään surullisesta tapauksesta. Vanhemmat veljekset olivat asuneet kahdestaan omissa oloissaan maaseudulla Pohjois-Savossa. Toinen veljistä toimi toisen omaishoitajana, sillä tämä ei päässyt enää juuri liikkumaan.
Omaishoitajana toiminut veli sai sairauskohtauksen ja oli menehtynyt veljesten asuttamaan taloon. Kun hän ei pystynyt enää auttamaan ja ruokkimaan omaishoidettavaansa, myös tämä menehtyi.
Yli 70-vuotiaat veljekset löydettiin kuolleina, kun läheistä tietä aurannut traktorimies teki huomion, ettei postia enää ollut noudettu laatikosta. Paikalle lähetettiin poliisit, jotka tekivät surullisen löydön.
Veljesten katsotaan olleen kuolleena lähes kaksi viikkoa. Heidän kerrotaan olleen yhteiskunnasta erakoituneita, eivätkä he pitäneet juuri yhteyttä ulkopuolisiin.
Paljon keskustelua
Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Läheisiään auttaa Suomessa jopa miljoona ihmistä, mutta omaishoidosta voidaan puhua 300 000 henkilön kohdalla. Omaishoitosopimuksia on voimassa kymmeniä tuhansia.
Tuusniemen traaginen tapaus osoittaa kuinka tärkeää tukiverkkojen olemassaolo on. Vaikka joillakin on tarve eristäytyä, yhteiskunnan tulisi pystyä edes jollain tasolla pitämään huolta kansalaisistaan tämänkaltaisissa tapauksissa.
-Jälkiviisastelu on hullua, mutta jos ulkopuolinen traktorimies tekee ilmoituksen, niin onhan se surullista. Eikö muita kiinnostanut lainkaan? Eikö edes postinkantaja ollut vetänyt johtopäätöksiä? Apua ei kenenkään tarvitse vastaanottaa, mutta eikö mitenkään minkäänlaista seurantaa yhteiskunnan puolelta ollut voitu järjestää heille, kysyy muuan keskustelupalstalla sosiaalisessa mediassa.
-Järkyttävää. Eikö heillä ollut omaisia lainkaan? Eikö tällaisissa tapauksissa pitäisi voida jotenkin velvoittaa, että kotona asuvilla olisi jokin turvanappi tai -puhelin? jatkaa eräs kirjoittaja.
-Ymmärrän valtavan hyvin vanhempia ihmisiä, jotka yrittävät pärjätä yksin viimeiseen asti, mutta ainahan tällaiset kohtalot järkyttävät syvästi. Ei ihmisarvoista. Jos kuitenkin ihmiset haluavat elää tällaista elämää, niin voidaanko heitä pakottaakaan muuhun. Aina herää kysymys onko koetettu kepillä vai porkkanalla.
Tuusniemen sosiaalitoimen johtaja on todennut yleisellä tasolla, että mikäli sosiaaliviranomaisten tekemän palvelutarvearvioinnin perusteella joku henkilö katsotaan avun tarvitsijaksi, mutta ehdottomasti kieltäytyy siitä, sosiaaliviranomaiset voivat pyytää poliisilta virka-apua. Tässä tapauksessa ei ilmeisesti ole toimittu niin tai nähty tarpeelliseksi toimia niin.
Kommenttien lisääminen on estetty.