Perheiden vaikeudet ja lastensuojelun asiakkaiden tuen tarve ovat lisääntyneet koronaepidemian takia, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ja Lastensuojelun Keskusliiton teettämästä kuntakyselystä. Lastensuojelun johdolle suunnattuun kyselyyn vastasi 85 kuntaa ja 18 kuntayhtymää.

Kyselyyn vastanneista kunnista jopa 40 prosenttia arvioi lastensuojelun asiakkaiden määrän lisääntyneen koronan takia ja peräti 47 prosenttia kertoo lastensuojeluilmoitusten määrän kasvaneen.

Lastensuojelun asiakasperheiden elämäntilanteet ovat selvästi vaikeutuneet valtaosassa kuntia. Jopa 63 prosenttia kunnista arvioi lasten mielenterveysongelmien lisääntyneen koronaepidemiaa edeltävään aikaan verrattuna. Vastaavasti 55 prosenttia kunnista arvioi, että vanhemmilla on aiempaa enemmän mielenterveysongelmia.

”Mielenterveysongelmien kasvu on huolestuttavaa. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuuteen pitää kiinnittää eritystä huomioita koronakriisin jälkihoidossa”, toteaa erikoistutkija Pia Eriksson THL:stä.

Yli 70 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista ja kuntayhtymistä arvioi lastensuojelun asiakasperheiden vuorovaikutusongelmien, vanhempien jaksamattomuuden ja lasten koulunkäyntiin liittyvien ongelmien lisääntyneen.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus heikkeni talvella

Kyselyn mukaan lastensuojelun asiakkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus heikkeni koronaepidemian vuoksi kuluneena talvena verrattuna syksyyn 2020.

”Erityisen haastavana näyttäytyy lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä koulutoimen ja oppilashuollon palveluiden heikko saatavuus lastensuojelun asiakkaille. Lasten ja nuorten hyvinvointiin tulee panostaa koulussa kiinnittämällä huomiota erityisesti oppilashuollon resursseihin”, sanoo erityisasiantuntija Annukka Paasivirta Lastensuojelun Keskusliitosta.

Kyselyyn vastanneista kunnista ja kuntayhtymistä 56 prosenttia arvioi koulutoimen ja oppilashuollon palveluiden saamisen vaikeutuneen vähintään jossain määrin. Lasten- ja nuorisopsykiatrian palveluiden saamisen puolestaan arvioitiin vaikeutuneen talvella vähintään jossain määrin 62 prosentissa kunnista ja kuntayhtymistä.

Lastensuojelun palveluissa on ollut puutteita pitkään, jo ennen koronaepidemiaa. Siksi koronaepidemian suoraa vaikutusta on vaikeaa arvioida.

”Selvää kuitenkin on, että epidemia on pahentanut tilannetta. Se on myös korostanut jo olemassa olevia puutteita. Muiden palveluiden vahvistamisen lisäksi myös kuntien lastensuojelun resurssit tulee turvata siten, että kasvaneeseen palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan”, Eriksson sanoo.

Resurssien pieneneminen ja ongelmien samanaikainen lisääntyminen on huono yhdistelmä. Se on tikittävä aikapommi.

Näetkö jutun tarpeellisena? Jaa se ystävillesi.