Psykologi koronasta: Kaikki tunteet ovat nyt sallittuja

0

Koronavirus ja karanteenit sekä viruksen maailmanlaajuinen leviäminen herättävät ymmärrettävästi paljon huolta ja kysymyksiä. Uutisoinnin keskellä moni voi tuntea jäävänsä asian nostattamien tunteiden ja ajatusten kanssa yksin.

Terveystalon johtavan psykologin Tuija Turusen mukaan voimakkaatkin tunteet ovat mahdollisia, eikä ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa suhtautua kriisiin.

Vahvatkin reaktiot ovat mahdollisia, sillä kyseessä on poikkeuksellinen tilanne, joka vaikuttaa lukemattomien ihmisten arkeen.

– Ilmiönä on nähtävissä, että asian vakavuuteen havahdutaan pikku hiljaa. Psykologian näkökulmasta ihmiselle on luontevaa elää haavoittumattomuuden illuusiossa, jossa pahat asiat tapahtuvat jossakin muualla, eivätkä kosketa omaa elinpiiriä. Koronatilanne oli hetken aikaa helppo kieltää ja ulkoistaa muiden maiden ongelmaksi. Nyt realisoituessaan asia vavisuttaa vahvasti perusturvantunnetta, sanoo johtava psykologi Tuija Turunen.

Suhtautumistapoja on monia, mutta tärkeintä olisi olla tuomitsematta toisten reaktioita.

– Kaikki eivät reagoi samalla tavalla: yksi on vihainen, toinen suhtautuu hyvinkin neutraalisti ja kolmas on erittäin ahdistunut. Ahdistus voi pysyä hallinnassa tai aiheuttaa hyvinkin lamaavaa huolta ja pelkoa. Ahdistuksessa ei ole mitään vikaa, mutta jos se alkaa murentaa toimintakykyä, kannattaa tuntoja purkaa asiantuntijan, kuten psykologin tai psykoterapeutin kanssa.

Älä syyllistä sairastunutta

Haavoittuvaisuuden paljastava kriisi herättää usein myös ärtymystä ja vihaa – joku pitäisi saada asiasta tilille. Taudin leviämistä on vaikea ennustaa, mikä lisää epävarmuutta ja vähentää oman elämän hallinnantunnetta. Uudet sairaustapaukset ja karanteenit voivat saada arvuuttelemaan, kuka karanteenin tai taudin aiheutti. Esimerkiksi yskimiseen voidaan myös suhtautua hyvinkin paheksuvasti tai huolestuneesti.

Poista 1-3 luomea nopeasti ja turvallisesti radioaaltoveitsellä lääkärin tekemänä. Varaa aika Medical Clinic Luxista.

– On tärkeää olla syyllistämättä tartunnan saaneita, kukaan ei varmasti ole tahallaan tautia levittänyt. Jälkiviisaus on aina helppoa, mutta pahinta kiukkua voi yrittää hillitä kuvittelemalla itsensä samaan tilanteeseen, Turunen muistuttaa.

Tartunnan saaneet, epidemia-alueilla matkustaneet tai karanteeniin joutuneet voivat myös itse tuntea syyllisyyttä tapahtuneesta, vaikkei siihen realistista syytä olekaan.

– Se on luonnollinen reaktio, eikä ikäviä tunteita kannata sysätä syrjään. Sen sijaan vaikeitakin tunteita olisi tärkeää ymmärtää, jotta niitä voidaan käsitellä.

Koronasta on tullut puheenaihe, josta voidaan puhua hyvin kevyeenkin sävyyn. Jotkut voivat esimerkiksi fantasioida, mitä kaikkea puuhailisivat karanteeniin joutuessaan.

– Se on yksi selviytymiskeino: vaikeaa asiaa siedetään paremmin, jos se käännetään vitsiksi. Tällöin kyse voi olla puolustuskeinosta tai vain siitä, ettei asian vakavuutta täysin ymmärretä. Samaan aikaan myös huolipuhe lisääntyy.

Mahdollisen tartunnan tai karanteenin osuessa omalle kohdalle tilanne voi kuitenkin konkretisoitua kertaheitolla. Tilanteen pitkittyessä huoli omasta ja läheisten hyvinvoinnista kasvaa.

Apteekkituotteet luotettavasta suomalaisesta verkkokaupasta – tilaa nyt.

– Tällaisessa tilanteessa myös perhedynamiikkaan liittyvät asiat kärjistyvät: sallivassa ja keskustelevassa ilmapiirissä selviydytään kivuttomammin, mutta jos vuorovaikutuksessa on jo valmiiksi haasteita, voi saman katon alle jumiin jääminen olla piinaavaa. Yksinäisyydentunne voi niin ikään olla raskasta. Kuormittavissa ja uhkaavissa tilanteissa ihmisillä on perustarve päästä yhteyteen läheistensä kanssa. Voi olla hyvin raskasta, jos se ei ole fyysisesti mahdollista.

Avoimuus kantaa pitkälle

Kriisiin suhtautumiseen voi vaikuttaa esimerkiksi se, kuuluuko itse tai onko lähipiirissä riskiryhmään kuuluvia. Myös koronauutisoinnin seuraamisella on merkittävä rooli.

– Uutisointi on addiktoivaa, siihen jää helposti koukkuun. Kannattaa säädellä sitä, mitä uutisointia seuraa ja kuinka paljon. Ei kannata lukea kaikkea, mitä aiheesta kirjoitetaan. Yksi keino hallita ahdistusta on keskittää tiedonjanonsa vain virallisiin tiedotuksiin, joissa asiaa käsitellään faktojen valossa.

Työpaikoilla koronatilanteeseen tulisi Turusen mukaan suhtautua asiaankuuluvan vakavasti, mutta ei pelkoa lietsoen. Avoimuus on paras lähtökohta.

– Ihmiset ovat äärimmäisen sopeutuvaisia, mutta poikkeustilanteissa katse kääntyy aina auktoriteetteihin päin. Heidän tehtävänsä onkin omalla esimerkillään näyttää, että kaikki tarvittava tehdään ja tästä selvitään.

Viestinnässä kannattaa kiinnittää huomiota ennen kaikkea sävyyn, jolla asiat esitetään.

– Asioista kannattaa viestiä aktiivisesti ja avoimesti, sillä huhut ovat aina vaarallisempi ilmiö. Uhkakuvia ei kannata maalailla, mutta asiaa ei missään nimessä myöskään pidä vähätellä tai aliarvioida. Ihmisten huolta ei saa mitätöidä, Turunen painottaa.

– Tärkeintä olisi pyrkiä siihen, että työnteko ja arki voisi poikkeusolosuhteissakin jatkua mahdollisimman normaalisti.

Jaa

Kommentoi