Toiminnallisiksi riippuvuuksiksi kutsutaan sellaisia riippuvuuksia, joiden ydinoireena on toiminnan pakonomaisuus.
− Toimintaa jatketaan, vaikka sillä on haitallisia seurauksia esimerkiksi ihmissuhteisiin, rahatilanteeseen tai työelämään. Ja mitä useammin toimintaa tekee, sitä vahvemmaksi riippuvuus muodostuu. Yleisimpiä toiminnallisia riippuvuuksia ovat raha- ja digipelaaminen sekä pornoriippuvuus, kertoo Terveystalon psykiatrian erikoisalajohtaja Sami Leppämäki.
Päihderiippuvuuksien kaltaisesti myös toiminnalliset riippuvuudet aiheuttavat vieroitusoireita.
− Vieroitusoireita ovat esimerkiksi ahdistuneisuus, levottomuus ja keskittymisvaikeudet. Vieroitusoireista voikin tunnistaa riippuvuuden itsessään. Miltä esimerkiksi tuntuu, jos ei aloita aamuaan somea selaten? Tai pystyykö lopettamaan digipelin kesken? Aiheuttaako puhelimella olo ongelmia parisuhteessa, mutta silti sitä ei voi vähentää?
Pandemia lisäsi toiminnallisia riippuvuuksia
Toiminnallisista riippuvuuksista puhutaan huomattavasti vähemmän kuin päihderiippuvuuksista. Leppämäen kokemuksen mukaan ne ovat kuitenkin koronapandemian jäljiltä lisääntyneet entisestään.
− Koronapandemian vuoksi ihmiset eristäytyivät kotiin, minkä seurauksena monelle kehittyi erilaisia riippuvuuksia tai olemassa olevat pahenivat. Yksinäisyys on iso altistava tekijä riippuvuuksille, sillä sitä tyhjyyttä lähdetään täyttämään jollakin muulla.
Nuorilla digipelaaminen on Leppämäen mukaan yleisin riippuvuus.
− Kokemukseni mukaan digipelaaminen on yksi nopeinten yleistyvistä riippuvuuksista. Myös sosiaaliseen mediaan voi jäädä koukkuun. Sekä digipeleistä että somesta voi olla vaikea vierottua, sillä palvelut rakennetaan tarkasti ylläpitämään toimintaa.
Riippuvuus on aivosairaus
Toiminnalliset riippuvuudet toimivat samoilla mekanismeilla aivoissa kuin päihderiippuvuudet. Diagnoosikriteerit ovatkin täysin samat.
− Riippuvuus on aivosairaus: se muokkaa aivojen mielihyväratoja eli vaikuttaa dopamiinitasoon. Tällä on seurasta ihmisen toimintaan, käyttäytymiseen, motivaatioon ja kontrolliin. Riippuvuus ikään kuin vie ihmistä ja heikentää kykyä tehdä oman edun mukaisia päätöksiä, Leppämäki kuvailee.
Mikä tahansa toiminta voi aiheuttaa riippuvuutta, jos se tuottaa tekijälleen jonkinlaista mielihyvää.
− Myös toleranssi usein kasvaa eli toiminnasta tarvitsee aina vain voimakkaampaa ärsykettä, jotta saa saman mielihyväkokemuksen. Esimerkiksi rahapeleissä panokset kasvavat. Mutta mitä pidemmälle riippuvuus etenee, sitä vähemmän ihmiset kuvaavat enää mielihyvää. Pakonomaisuutta ylläpitää tässä vaiheessa enemmän pelko vieroitusoireista kuin positiivisten kokemusten hakeminen.
Riippuvuudet kasaantuvat
Alttius riippuvuuksiin liittyy Leppämäen mukaan geeneihin, mielenterveyteen sekä sosiaalisiin tekijöihin.
− Miehillä riippuvuudet ovat yleisempiä ja useimmiten kyse on moniriippuvuudesta: esimerkiksi päihderiippuvuus lisää todennäköisyyttä toiminnallisiin riippuvuuksiin. Mielenterveys on puolestaan kahdensuuntainen: masennus liittyy tutkimusten mukaan rahapeliriippuvuuteen ja rahapeliriippuvuus masennukseen. Riippuvuuksille altistaa myös yksinäisyys ja matalampi tulotaso.
Tärkeintä on hakea apua
− Tärkeintä on tehdä ensimmäinen askel eli lähteä liikkeelle asian kanssa, eikä jäädä yksin. Kotona voi tutustua esimerkiksi erilaisiin ilmaisiin oppaisiin tai vertaistukeen, ja sitten ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon. Tukea on saatavilla matalalla kynnyksellä aiheeseen perehtyneen hoitajan vastaanotolta. Varsinaisiin toiminnallisiin riippuvuuksiin vahvinta näyttöä on psykoterapiasta, jota voi saada myös työterveyden kautta, Leppämäki kertoo.