Punkkeja esiintyy Suomessa laajalti rannikolta sisämaahan, eivätkä ne enää ole pitkään olleet vain eteläisen Suomen päänvaiva. Punkit aiheuttavat kahta erilaista tautia, borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta (puutiaisaivokuumetta eli TBE:tä). Ne tarttuvat eri tavoin, aiheuttavat erilaisia oireita ja toiseen on olemassa rokote.

Borrelioositapauksia todetaan Suomessa useita tuhansia vuosittain. Puutiaisaivotulehdusta todetaan selvästi vähemmän, yleensä kymmeniä tai hieman yli sata vuodessa.

Borrelioosin aiheuttaa borrelia-bakteeri. Tartunnan riski kasvaa sitä mukaa mitä kauemmin punkki on ollut ihmiseen kiinnittyneenä; yleensä tartunta edellyttää tuntien tai jopa vuorokauden kiinnittymistä.

TBE:n eli puutiaisaivotulehduksen taas aiheuttaa virus, joka voi siirtyä jo varhaisessa vaiheessa puremaa, minuuteissa. Siksi nopea punkin poisto pienentää borrelioosiriskiä, mutta ei välttämättä valitettavasti ehkäise TBE:tä.

Myös punkkien varhaiset kehitysvaiheet, nymfit ja toukat, voivat levittää virusta. Niiden puremaa ei yleensä havaita.

Mitä eroa taudeilla on?

Borrelioosi alkaa usein laajenevalla, rengasmaisella ihottumalla puremakohdan ympärillä. Ihottuma voi ilmaantua muutamassa päivässä tai viikkojen kuluessa. Hoitamattomana tauti voi aiheuttaa hermoston, nivelten tai sydämen oireita, kuten kasvohermohalvauksen, hermokipuja, nivelturvotusta tai rytmihäiriöitä.

Puutiaisaivotulehdus on tyypillisesti taudinkuvaltaan kaksivaiheinen:

Noin viikon kuluttua puremasta ilmaantuu ensimmäinen vaihe, jonka oireina on kuumeilua, epämääräistä pahaa oloa ja sairauden tunnetta. Tämä vaihe kestää yleensä noin 4‒7 päivää.

Noin 20–30 prosentille tartunnan saaneista voi kehittyä noin viikon (3–21 vuorokauden) oireettoman vaiheen jälkeen taudin toinen vaihe, varsinainen aivotulehdus. Aivotulehduksen oireita ovat: kuume, päänsärky, niskajäykkyys, valonarkuus, pahoinvointi, mahdolliset neurologiset oireet, kuten tajunnanhäiriöt, kouristukset tai halvausoireet.

Borrelioosia hoidetaan antibiootilla ja siihen ei ole rokotetta. Puutiaisarvotulehdukseen eli TBE:hen ei ole parantavaa hoitoa, mutta siihen on ennalta ehkäisevä rokote, joka kannattaa riskialueilla ottaa.

Näin ehkäiset tartunnan

Käytä maastossa peittävää vaatetusta: pitkähihainen, vaalea kangas helpottaa punkkien havaitsemista. Hyttys- ja punkkikarkotteista voi olla myös apua.

Tee punkkitarkastus ulkoilun jälkeen, myös lapsille ja lemmikeille. Irrota punkki heti ohuilla pinseteillä mahdollisimman läheltä ihoa suoraan ylöspäin vetäen. Älä käytä öljyä tai voidetta. Puhdista iho pureman jälkeen.

Milloin lääkäriin

Hakeudu hoitoon, jos:

– Puremakohdan ympärille ilmaantuu laajeneva, selvärajainen, rengasmainen ihottuma, jonka läpimitta on vähintään viisi senttimetriä. Tämä on borrelioosille tyypillinen merkki. Pienempiä punoituksia voi pitää seurantalinjalla.

– Sinulle kehittyy kuume, päänsärky, niskajäykkyys, valonarkuus, oksentelu tai sekavuus viikon–kahden kuluessa puremasta, etenkin jos liikuit TBE-riskialueella.

– Ilmaantuu hermosto-oireita viikkojen kuluessa puremasta: kasvojen toispuoleinen roikkuminen, säteilevä hermokipu raajoissa tai vartalolla, uusina ilmaantuvat tunto- tai liikehäiriöt.

– Nivel turpoaa kivuliaasti, erityisesti polvi, ilman muuta selittävää syytä viikkojen tai kuukausien kuluessa puremasta.

– Sydänoireet: poikkeava sydämentykytys, huimaus, pyörtyminen tai rasituksessa poikkeava hengästyminen pureman jälkeen.

– Punkki on ollut kiinnittyneenä pitkään ja vointisi huononee. Jos kiinnittymisaika on ollut vähintään vuorokausi ja ilmaantuu oireita, tällöin matalalla kynnyksellä soitto lääkäriin.

– Pieni lapsi, raskaana oleva tai henkilö, jolla on elimistön puolustuskykyä heikentävä perussairaus tai lääkitys: hakeudu herkästi arvioon, jos tulee kuumetta, ihottuma tai yleisvoinnin lasku.

– Epävarma tilanne: purema alueella, jossa esiintyy TBE:tä, etkä ole rokotettu tai rokotussuoja on epäselvä. Rokotesarjan täydentämisestä kannattaa kysyä neuvoa.

Teksti: Timo Palonen

Lähteinä: Terveyskirjasto, Terveystalo, THL