Ruokavirasto pitää tilastoa markkinoilta takaisinvedetyistä elintarvikkeista. Vuonna 2024 elintarvikkeiden takaisinvetojen kokonaismäärä kääntyi uudelleen nousuun.
Takaisinvedoksi laskettuja tapauksia oli 305, mikä on 55 tapausta edellisvuotta enemmän.
Tarkasteluvuodesta on Ruokaviraston mukaan vaikeaa nostaa esiin erityispiirteitä. Takaisinvedot jakautuivat kutakuinkin tavanomaisella taajuudella eri syyluokkiin, eikä mikään yksittäinen virhe tai tuoteryhmä noussut tarkastelussa esille poikkeuksellisella tavalla.
Mikä on takaisinveto?
Elintarvikealan toimijan tulee vetää pois markkinoilta elintarvikkeet, jotka voivat aiheuttaa riskin kuluttajan terveydelle tai joista annettavat tiedot voivat johtaa kuluttajaa vakavasti harhaan.
Takaisinvetojen lukumäärästä ei ole syytä vetää suoraa johtopäätöstä kuluttajien turvallisuuden vaarantumisen määrään. On oletettavaa, että yhä suurempi osa kuluttajista haluaa aktiivisesti kertoa esimerkiksi havaitsemastaan pakkausmerkinnöissä ilmoittamattomasta allergeenistä viranomaisille, valmistajalle ja näiden lisäksi myös medialle, ainakin silloin, kun kuluttaja ei koe asiansa tulleen riittävästi huomioiduksi. Kuluttajien aktiivisuuden lisääntyminen on todennäköisesti nopeuttanut joidenkin takaisinvetojen aloittamista ja näin vähentänyt kuluttajien altistumista terveysvaaralle, Ruokavirasto kertoo.
Elintarvikealan toimija vastaa elintarvikkeen turvallisuudesta. Yritysten omavalvonnan kehittyminen on myös vaikuttanut siihen, että virheitä löytyy herkemmin ja yritykset tekevät myös siksi takaisinvetoja aiempaa enemmän.
Viranomaisvalvonta on riskiperusteista. Aiemmin määräystenvastaiseksi todettuja elintarvikkeita tarkastetaan jatkossa yhä useammin, samoin valvontakohteita, joissa on havaittu olevan enemmän puutteita. Tämän vuoksi viranomaistarkastukset myös johtavat aiempaa todennäköisemmin epäkohtien havaitsemiseen.
Monet takaisinvedot koskevat kivijalkakauppa-toimijoita, jotka ovat itse ostaneet tuote-erän joko keskieurooppalaiselta tukkukaupalta tai suoraan EU:n ulkopuolella sijaitsevalta tuottajalta tai valmistajalta. Näissä tilanteissa tuotemäärät ovat hyvin pieniä ja terveysriski kohdistuu vain pieneen määrään kuluttajia. Näiden kuluttajien tavoittaminen onnistuu yleensä parhaiten myymäläilmoituksilla ja yrityksen sosiaalisen median kanavilla, minkä vuoksi tapaukset jäävät julkisuudessa usein muita vastaavia vähemmälle huomiolle.
Voiko tuote palautua myyntiin?
Tuotteen takaisinveto ei aina tarkoita tuotteen tuhoamista käyttökelvottomana. Pakkausmerkintävirheen ollessa kyseessä on usein hyväksyttävää tehdä tuotteeseen uusi, korjattu merkintä ja palauttaa sitten tuote myyntiin, jos tuote itsessään on turvallinen. Korjaustoimenpide soveltuu parhaiten tilanteisiin, joissa tuote ei vaadi kylmäsäilytystä. Toimijoita kannustetaan myös ohjaamaan tuotteet hävittämisen sijaan ruoka-apuun, kunhan tällöinkään kuluttajaturvallisuus ei vaarannu.
Yleisimmät syyt takaisinvetoihin vuonna 2024
Takaisinvetojen syihin ei ole sovittua virallista luokittelutapaa. Ruokavirasto käyttää tässä yhteydessä luokittelua, jossa elintarvikkeen määräystenvastaisuutta katsotaan kuluttajan näkökulmasta. Esimerkiksi mikrobiologiset virheet ovat mitä moninaisempia, joko jo tuotteen raaka-aineessa olleita tai vasta tuotanto- tai pakkausvaiheessa tuotteeseen tulleita tekijöitä. Nämä virheet voivat johtaa tuotepakkauksen pullistumiseen, nestemäisen tuotteen kokkaroitumiseen tai olla esimerkiksi salmonellatapauksissa tyystin aistein havaitsemattomia.
Allergeenivirheellä tarkoitetaan tapauksia, joissa pakkausmerkinnöistä puuttuu tieto sellaisista elintarvikkeen sisältämistä ainesosista tai niiden jäämistä, jotka on mainittu EU:n elintarviketietoasetuksen allergeeniluettelossa. Näitä ovat esimerkiksi gluteenia sisältävät viljat, kalat, äyriäiset, erilaiset pähkinät, kananmuna, soijapaputuotteet jne.
Takaisinvetoja ovat perinteisesti aiheuttaneet eniten kolme syytä: mikrobiologiset tekijät, kasvien torjunta-ainejäämät sekä ilmoittamattomat allergeenit.
Vuonna 2024 tähän järjestykseen tuli muutos. Allergeenitapauksien edelle määrällisesti nousivat keskenään yhtä lukuisina kaksi ryhmää: fysikaaliset syyt ja lisäainesyyt.
Missä virhe on syntynyt?
Ruokaviraston mukaan 46 prosenttia takaisinvedon kohteista oli alkuperältään EU:n ulkopuolelta ja 31 prosenttia tuotteista oli lähtöisin toisesta Euroopan maasta.
Loput 23 prosenttia tapauksista koski Suomessa tuotettuja elintarvikkeita. Edeltävään vuoteen verrattuna eurooppalaista alkuperää olevien tapausten osuus on hieman kasvanut.
Eurooppalaisista lähtömaista kärkiviisikko on tasainen, joten mitään maata ei voida nostaa tässä suhteessa ongelmalliseksi. Euroopan ulkopuolelta eniten takaisinvedettäviä tuotteita on tullut Aasiasta, erityisesti Kiinasta (29 tapausta) Aasia-taustaisissa tapauksissa painottuvat torjunta-ainejäämäsyyt.
USA-alkuperäisiä takaisinvetoja oli 11 kappaletta ja niissä perusteina olivat erityisesti ainesosat, jotka katsotaan EU:ssa uuselintarvikkeiksi sekä lisäaineet, joita ei EU:ssa ole hyväksytty.