Valon vähentyessä moni autoilija havahtuu siihen, että ympäristön havainnointi tuntuu aiempaa vaikeammalta. Jos pimeässä ajaminen alkaa ahdistaa, silmät kannattaa tarkastuttaa silmälääkärillä.

Marraskuun pimenevät illat näkyvät ruuhkana silmälääkäreiden vastaanotoilla, sillä monenlaiset näköongelmat korostuvat hämärässä. Tyypillisin pimeyden paljastama näköongelma on etenkin senioriväestöä vaivaava harmaakaihi.

– Harmaakaihi heikentää erityisesti kontrastinäköä, mikä korostuu nimenomaan hämäräolosuhteissa. Tarkkuuden lisäksi se huonontaa harmaan sävyjen erotuskykyä – on vaikeaa esimerkiksi erottaa harmaan metsän laidassa seisova hirvi, kertoo silmätautien erikoislääkäri Timo Hellstedt Terveystalosta.

– Lisäksi harmaakaihi aiheuttaa sen, että vastaantulijoiden valot tuntuvat häikäisevän erityisen voimakkaasti. Sairaus saa valon sirpaloitumaan niin, että näkökenttään voi muodostua heijastuksia, pistemäisen valon ympärille valokehä tai sädemäisiä havaintoja, hän jatkaa.

Harmaakaihi lisääntyy iän myötä: 70-vuotiaista siitä kärsii jo noin kolmasosa. Sen ainoa hoitomuoto on leikkaushoito.

Toinen ajokuntoa merkittävästi nakertava silmäsairaus on aiemmin viherkaihina tunnettu glaukooma. Glaukooma on salakavala tauti, sillä se etenee usein huomaamatta ja havaitaan vasta, kun suuri osa näkökentästä on jo vaurioitunut. Glaukooman tyypillisimpiä oireita on näkökentän kaventuminen. Sairaus todetaan useimmiten yli 40-vuotiailla.

Pimeällä oireilevien silmien taustalla voi olla myös diabeteksen aiheuttama retinopatia. Diabeetikon verensokerinvaihtelut voivat vaikuttaa silmän taittovoimaan, mikä puolestaan voi heikentää hämäränäköä ja aiheuttaa näön vaihtelua.

Päivitä silmälasit ja totuttele hämärään

Ongelmat pimeässä ajamisessa eivät läheskään aina edellytä varsinaista silmäsairautta, sillä useimmiten vaikeudet johtuvat vanhentuneista silmälaseista. Välinehuolto on tärkeässä roolissa ikään katsomatta, ja silmälasien lisäksi kannattaa huolehtia myös auton tuulilasin ja valojen kunnosta. Jos tietää olevansa herkkä häikäistymään, kannattaa harkita ajamiseen oransseja linssejä, jotka voivat parantaa hämäränäköä.

Jos pimeässä ajamista ei voi välttää, riskejä voi minimoida yksinkertaisilla keinoilla, kuten hämäräadaptaatiota helpottamalla.

– Jos lähdet kirkkaalta huoltoasemalta pimeälle tielle, voi etenkin iän myötä kestää useamman minuutin, että silmä tottuu hämärään. Siinä ajassa ehtii ajaa jo pitkään ”sokkona”. Kannattaa siis totutella kirkkaasta hämärään ensin paikoillaan, ja lähteä liikkeelle vasta sitten, kun tuntee näkevänsä riittävän hyvin.

Omaa näköä kannattaa tarkastella säännöllisesti ja rutiinitarkastuksissa käydä matalalla kynnyksellä.

– Moni piilevä silmäsairaus etenee ilman selviä oireita, joten säännöllisissä tarkastuksissa kannattaa käydä tunnollisesti. Jos syksyn tullen huomaa, että pimeässä ajaminen tuntuu epämiellyttävältä, kannattaa selvittää, mistä on kyse, Hellstedt neuvoo.