Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajat kohtaavat edelleen monia ennakkoluuloja ja ajattelemattomuutta, myös terveydenhuollossa. Tämä lisää vähemmistöstressiä ja voi estää pahimmillaan hoitoon hakeutumisen. Miten onnistunut kohtaaminen voidaan saavuttaa?

Terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeä ymmärtää seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden erityispiirteet, jotta jokaiselle potilaalle voidaan tarjota mahdollisimman turvallinen kohtaaminen.

– Meidän pitää olla perillä siitä, että seksuaalinen suuntautuminen voi olla hyvin monenlainen. Se voi suuntautua samaan sukupuoleen, toiseen sukupuoleen, olla sukupuolesta riippumatonta. Se voi olla myös pelkästään romanttista, ei eroottista, tai sitten voi olla, ettei se ei ole romanttistakaan, yhdenvertaisuuskouluttaja Anukatariina Saloheimo taustoittaa.

– Sukupuolen suhteen on tärkeää ymmärtää, että ihminen voi olla mies tai nainen, mutta keho ei välttämättä sitä kerro. Hän voi myös olla jotain ihan muuta. Ihminen itse tietää parhaiten oman identiteettinsä, hän lisää.

Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus näkyy luonnollisesti myös perhemuodoissa. Vanhemmat voivat olla samaa sukupuolta tai heitä voi olla useampi. Lisäksi on hyvä muistaa, ettei esimerkiksi synnyttänyt vanhempi ole aina automaattisesti lapsen äiti.

– Voi olla juridisia vanhempia, tai esimerkiksi tunnevanhempia, Saloheimo jatkaa.

Millaisia huonot kokemukset kohtaamisista voivat olla?

Ikäviä kohtaamisia voi olla monenlaisia. Terveydenhuollon ammattilaiset saattavat usein tehdä olettamuksia potilaan sukupuolesta, perhe- tai parisuhteesta, jotka eivät vastaa todellisuutta. Toisaalta potilaan sukupuoli-identiteetti tai ihmissuhde voidaan jättää kokonaan tunnistamatta, tai siihen saatetaan takertua.

Jos kohtaaminen vastaanotolla ei ole onnistunut, voi potilas kokea ympäristön turvattomaksi kertoa rehellisesti kokemuksistaan. Saloheimo nostaakin hoitosuhteen luottamuksellisuuden menettämisen pahimmaksi seuraukseksi huonosta terveydenhuollon kohtaamisesta.

-Sillä tavalla voi syntyä hoitamatta jättämistä tai suorastaan vääriä diagnooseja, Saloheimo kertoo.

Mistä aineksista onnistunut kohtaaminen syntyy?

Terveydenhuollon ammattilaisten vastuulla on pyrkiä tarjoamaan potilaalle mahdollisimman luotettava ympäristö tulla vastaanotolle. Kouluttautumalla voidaan kasvattaa tietotaitoa kohdata erilaisia potilaita ja lisätä ymmärrystä erilaisten potilaiden tarpeista. 

– Ennakointi on hyvän kohtaamisen keskiössä. Valmistaudutaan ja mietitään, miten toimimme itse erilaisissa tilanteissa, neuvoo Terveystalon työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri Tytti Kerttula.

Ennakkoon valmistautumisen lisäksi on tärkeää haastaa omia ennakkoluuloja. Vääriin diagnooseihin vaikuttaa usein lääkärin omat olettamukset ja ajatukset, jolloin ammattilainen ei välttämättä kuule, mitä potilaalla on aidosti sanottavana.

– Siinä ajassa, joka on potilaalle varattu, me ammattilaiset olemme potilasta varten. On hyvä sisäistää, että siinä olen potilaalle, enkä omien tarpeiden, arvojen ja asenteiden kanssa, Kerttula huomauttaa.

Viimeisenä Kerttula nostaa onnistuneen kohtaamisen syntyyn nähdyksi ja kuulluksi tulemisen merkityksen, jonka luomisessa läsnäolo on avainasemassa. Jokainen potilas tulee ottaa yksilönä ja kuunnella avoimesti juuri hänen tarinansa.

-Kun potilas tulee, tervehditään ja katsotaan silmiin. Annetaan aikaa, kuunnellaan, kysytään avoimia kysymyksiä, annetaan potilaalle tila kertoa ja olla, Kerttula kertoo.

-Kyllä meistä jokainen osaa olla ihminen toiselle ihmiselle. Sitähän se periaatteessa on, että ollaan läsnä ihmisenä toiselle, Kerttula summaa.