Suomalaisilla naisurheilijoilla esiintyy verrattain paljon haasteita syömiskäyttäytymisessä ja kuukautiskierrossa, osoittaa tuore Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tohtorinväitöstutkimus. Nuoruudessa harrastettu kilpaurheilu ennusti keski-iässä parempaa fyysistä kuntoa sekä terveydelle edullisempaa kehon koostumusta, mutta syömisen ja kuukautiskierron haasteet sitä vastoin näyttäytyivät epäedullisina urheilijan terveyden ja urheilu-uran kannalta.
Kilpaurheilu on monin tavoin terveyttä edistävää, mutta urheilijoilla esiintyy myös terveyshaasteita, esimerkiksi urheiluvammoja. Urheilijat myös saattavat joko tiedostaen tai tiedostamattaan rajoittaa energiansaantiaan, mikä johtaa siihen, ettei energiaa riitä kaikkiin kehon toimintoihin, suorituskyvyn kehittymiseen ja harjoituksista palautumiseen. Naisurheilijoilla pidempään jatkunut alhainen energiansaatavuus eli liian niukka energiansaanti suhteessa kulutukseen voi johtaa muun muassa kuukautiskierron häiriöihin.
Terveystieteen maisteri Suvi Ravin väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin syömiskäyttäytymisen sekä kuukautiskierron häiriöiden esiintyvyyttä suomalaisilla naisurheilijoilla ja verrattiin esiintyvyyttä samanikäisiin ei-urheilijoihin. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin vastaajien tyytyväisyyttä oman kehon painoa kohtaan. Tyytymättömyys kehon painoa kohtaan voi kieliä nykyisistä tai tulevista ongelmista ruokasuhteen kanssa.
Tulosten mukaan syömiskäyttäytymisen häiriöiden yleisyys vaihteli naisurheilijoilla 16 ja 25 prosentin välillä. Sen sijaan 15–24 prosenttia urheilijoista raportoi olevansa tyytymättömiä kehonsa painoon ja kuukautishäiriöitä esiintyi 18–39 prosentilla urheilijoista.
Urheilijat eivät eronneet ei-urheilijoista syömiseen liittyvien haasteiden määrässä ja urheilijat olivat yleisesti ei-urheilijoita tyytyväisempiä kehonsa painoon.
– Sen sijaan urheilijoilla nähtiin enemmän viivästynyttä kuukautisten alkamista sekä muita kuukautiskiertoon liittyviä häiriöitä eli kuukautisten poisjäämistä sekä kuukautiskierron pidentymistä, toteaa Ravi.
Syömisen ja kuukautiskierron haasteet ennustivat vammariskiä ja lyhyempää urheilu-uraa
Tutkimuksen tulokset osoittivat myös, että 13–16-vuotiaana kilpaurheilua harrastaneet naiset olivat keski-iässä paremmassa fyysisessä kunnossa kuin kilpaurheilua nuoruudessaan harrastamattomat naiset. Kilpaurheilua nuoruudessaan harrastaneilla naisilla oli keski-iässä myös enemmän lihasmassaa ja korkeampi luuntiheys.
Sen sijaan syömiskäyttäytymisen häiriöistä raportoineet urheilijat raportoivat myös muita useammin vammoista ja heidän urheilu-uransa oli lyhyempi kuin urheilijoilla, jotka eivät raportoineet kyseisistä haasteita. Lisäksi urheilijat, joilla kuukautiset olivat jääneet pois urheilu-uran aikana vähintään kolmeksi kuukaudeksi, raportoivat muita useammin vammojen haitanneen uraansa. He olivat myös useammin lopettaneet uransa vammojen vuoksi.
Sekä syömiskäyttäytymisen että kuukautiskierron häiriöillä oli myös taipumus pitkittyä. Nuoruudessa raportoitu syömiskäyttäytymisen tai kuukautiskierron häiriö ennusti samankaltaista haastetta myöhemmin elämässä.
Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen avainasemassa
Tutkimuksen tulokset voivat auttaa urheilijoita ja heidän tukijoukkojaan ymmärtämään terveen ruokasuhteen ja säännöllisen kuukautiskierron merkityksen terveydelle ja urheilu-uralle sekä vähentää aiheen ympärillä olevaa stigmaa.
– Urheilijoiden ja heidän kanssaan toimivien henkilöiden tulisi tiedostaa syömisen ja kuukautiskierron haasteiden yleisyys ja näiden yhteys terveyteen ja urheilu-uraan sekä pyrkiä toiminnallaan edistämään urheilijoiden tervettä ruoka- ja kehosuhdetta. Tietoisuus aiheen ympärillä on jo lisääntynyt tuntuvasti, mutta käytännössä painopistettä pitäisi edelleen siirtää urheilijan kehon painon tai koostumuksen arvioinnista suorituskykyyn. Pitkällä tähtäimellä katsottuna vain terve ja täysipainoiseen harjoitteluun kykenevä urheilija voi saavuttaa oman maksimaalisen potentiaalinsa, Ravi huomauttaa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin neljää isomman tutkimusprojektin aineistoa: Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) -tutkimuksen aineistoa, Estrogeeni, vaihdevuodet ja toimintakyky (ERMA) -aineistoa, Naisurheilija 2.0 -aineistoa sekä Kuukautiskierron häiriöiden sekä syömiseen ja kehonkuvaan liittyvien asenteiden yhteys urheilu-uraan (MEBS) -aineistoa. Tutkittavat olivat 14–55-vuotiaita urheilijoita ja ei-urheilijoita.