Digitaalisten palveluiden johtaja Ilari Richardt Terveystalosta nostaa esiin viisi merkittävää digitrendiä, jotka muuttavat terveydenhuoltoa tänä vuonna. Tekoäly on isossa roolissa.
1. Tekoäly vapauttaa ammattilaisten aikaa rutiinitehtäviltä
Suomessa kuluu arviolta 1800 täysipäiväisen terveydenhuollon ammattilaisen työpanos pelkästään kirjaustyöhön, ja lääkäreiltä kuluu lausuntoihin yli kahdeksan tuntia kuukaudessa. Tekoälyn avulla voidaan vapauttaa merkittävästi ammattilaisten aikaa rutiinitehtäviltä.
− Esimerkiksi Terveystalon chat-vastaanotoilla tekoälyavusteinen potilaskertomusten kirjaaminen on jo arkea. Tekoäly luonnostelee lähtötietojen ja keskustelun pohjalta lääkärille ehdotuksen potilaskertomuksesta, jonka lääkäri joko hyväksyy, muokkaa tai hylkää. Ammattilaistemme aikaa on vapautunut potilaiden kohtaamiseen, ja vastaanottotyön kognitiivinen kuorma on vähentynyt, Richardt kertoo.
Ekolla, Ekolla, Ekolla. Mikä ihmeen Ekolla? Ellet jo tiedä, kurkista tänne!
Richardtin mukaan tulevaisuudessa tekoälyä hyödynnetään laajasti erilaisten kirjausten, lausuntojen ja muiden rutiinitehtävien tekemiseen niin etä- kuin kivijalkavastaanotoilla.
2. Jokainen lääkäri voi olla omalääkäri
Hoidon jatkuvuuden parantaminen terveydenhuollossa on ensiarvoisen tärkeä tavoite. Hoidon jatkuvuudella ei tarkoiteta kuitenkaan vain henkilökohtaisen hoitosuhteen jatkuvuutta. Se on myös tiedonkulkuun liittyvää jatkuvuutta.
− Jokainen lääkäri voi toimia ikään kuin omalääkärinä, kunhan potilaan hoitoon oleellisesti vaikuttavat tiedot ovat helposti hoitavan ammattilaisen saatavilla. Esimerkiksi potilastietojärjestelmien on vastattava paremmin ammattilaisten tarpeisiin ja mahdollistettava sujuva tiedon välitys, Richardt kommentoi.
Richardtin mukaan tämä ei tarkoita valtavaa määrää uutta tietoa, vaan potilaan hoidon kannalta tärkeimpien tietojen tunnistamista ja nostamista käytettävään muotoon esimerkiksi kymmenien vuosien hoitohistoriasta.
− Parhailaan kehitetään modernia potilastietojärjestelmää tukemaan sujuvaa työarkea ja hoidon jatkuvuutta. Yhteen näkymään tullaan kokoamaan kaikki asiakkaan hoidon toteutuksen ja suunnittelun kannalta tärkeimmät tiedot eri lähteistä.
3. Palvelujen personointi saapuu myös terveydenhuoltoon
Hoidon jatkuvuus tarkoittaa myös hoidon toteutukseen liittyvää jatkuvuutta.
Ekolla, Ekolla, Ekolla. Mikä ihmeen Ekolla? Ellet jo tiedä, kurkista tänne!
− Meillä Terveystalossa hoidon jatkuvuutta tukevat hoitopolut, joita on tällä hetkellä jo yli 80 kappaletta eri sairauksiin, kuten diabetekseen, verenpainetautiin tai hengitystieinfektioihin. Hoitopolut varmistavat, että hoitosuunnitelmaan liittyvät asiat toteutuvat suunnitellusti ja aina oikealla ammattilaisella.
Seuraava askel terveydenhuollossa on Richardtin mukaan se, että hoidosta tulee entistä yksilöidympää.
− Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi hoitopolkujen personointia kullekin asiakkaalle. Potilasdatan tehokkaampi analysointi mahdollistaa yksilöllisen hoitopolun rakentamisen muun muassa aiempien diagnoosien, lääkitysten tai muiden tietojen pohjalta. Datan tehokkaampi hyödyntäminen mahdollistaa myös erilaisten työkykyriskien tunnistamisen ja ennaltaehkäisyn, Richardt kuvailee.
4. Tekoäly nopeuttaa hoitoon pääsyä – huolivastaanotot yleistyvät maailmalla
Tekoälyä voidaan hyödyntää myös nopeuttamaan hoitoon pääsyä. Esimerkiksi Terveystalossa on käytössä niin kutsuttu Oirearvio, joka ohjaa jo nyt potilaat ennakkokyselyn perusteella oikeaan hoitokanavaan ja oikealle asiantuntijalle.
− Trendinä maailmalla on myös se, että tekoälypohjaiset vastaanottopalvelut yleistyvät. Terveydellisistä huolista keskustellaan siis pelkästään tekoälyn kanssa, joka tarjoaa nopeasti matalan kynnyksen terveysneuvontaa.
Richardt muistuttaa, että tekoälyn yleistyessä vastuullisuus korostuu.
− Teknologia ei ole siinä pisteessä, että tekoälyä voisi luotettavasti käyttää esimerkiksi kaikkiin hoitopäätöksiin. Tekoälyä on kehitettävä vastuullisesti ja organisaatioiden on muodostettava eettiset periaatteet tekoälyn käyttöön. EU:n sisällä myös lainsäädäntö ohjeistaa tekoälyn hyödyntämistä terveydenhuollossa.
5. Terveydenhuollon kyberturvallisuus on tärkeämpää kuin koskaan
Terveydenhuoltoon kohdistuvat kyberhyökkäykset ovat kasvussa.
− Vuoden 2024 aikana EU:n alueella terveydenhuoltoon kohdistuvat hyökkäykset lähes viisinkertaistuivat ja on syytä olettaa, että sama kehityssuunta jatkuu. Kyberuhat liittyvät pääasiassa arkaluonteisen tiedon anastamiseen ja kriittisten järjestelmien häiritsemiseen. Myös tekoälyn käyttö kyberhyökkäyksissä tulee lisääntymään. Tekoälyllä hyökkäyksiä voidaan esimerkiksi kohdentaa yksilöllisemmin, Richardt sanoo.
Hän huomauttaa, että muutos vaatii jatkuvaa panostusta kyberturvan parantamiseen, jotta organisaatioiden data saadaan turvattua.
− Riskeiltä suojautuminen vaatii organisaatioilta tekoälykyvykkyyksien kasvattamista, nopeutta ja automaatiota. Kyberturvallisuutta parannetaan myös selkeällä organisaatiorakenteella, resurssien optimoinnilla, koulutuksella ja jatkuvalla taitojen kehittämisellä.