Diagnosoitujen syyhytapausten määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina merkittävästi. Tapauksia raportoitiin viime vuonna THL:n perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitusjärjestelmään (Avohilmo) 37 190 kappaletta, mikä on 74 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Vuonna 2022 tapauksia raportoitiin puolestaan 21 355 kappaletta, mikä oli 85 prosenttia enemmän kuin 2021.
Tänä vuonna diagnooseja on raportoitu Avohilmoon toistaiseksi 3 610.
THL:n ylilääkärin Leif Lakoman mukaan Suomessa voi tällä hetkellä olla paikallisia syyhyepidemioita, mutta koko maan tason epidemiasta ei ole kysymys.
”Syyhytartunta voi aiheuttaa etenkin lapsiperheissä merkittävää harmia ja vaivaa, mutta onneksi siitä kyllä parantuu eikä pysyviä vaivoja jää. Kaikki syyhytapaukset tulee silti pyrkiä hoitamaan huolellisesti”, Lakoma sanoo.
Hänen mukaansa monissa Euroopan maissa on raportoitu syyhytapausten määrän kasvusta viimeisen kymmenen vuoden aikana.
”Tarkkaa syytä tähän ei tiedetä. Ihmisillä on ollut syyhyä aina, eikä valitettavasti ole keksitty keinoa, jolla siitä voisi päästä kokonaan eroon. Raportoitujen tapausmäärien kasvua voi osaltaan selittää sekä potilaiden että hoitohenkilöstön syyhytietoisuuden lisääntyminen”, Lakoma sanoo.
Syyhyn hoitoon pääosin kaksi valmistetta
Syyhyä hoidetaan Suomessa pääasiassa kahdella erityyppisellä valmisteella: ilman reseptiä saatavalla permetriinivoiteella sekä tablettimuotoisella reseptilääke ivermektiinillä.
Kummankin lääkkeen kohdalla tulisi hoitaa myös oireettomat lähikontaktit, erityisesti samassa taloudessa asuvat sekä seksikontaktit.
Syyhy tarttuu pääasiassa ihmisestä toiseen ja selviää kehon ulkopuolella tekstiileissä korkeintaan muutaman vuorokauden. Syyhyn lääkehoidon yhteydessä on hyvä kuitenkin myös pestä päivittäisessä käytössä olevat vaatteet, lakanat ja pyyhkeet sekä tuulettaa tai imuroida tyynyt ja peitot.
”Permetriiniin ja ivermektiiniin on liitetty vähiten tapauksia, joissa hoito on epäonnistunut. Viime vuosina epäonnistumia on kuitenkin kuvattu enemmän erityisesti permetriinin kohdalla. Syy tähän ei ole selvillä, mutta itse syyhypunkin kehittymistä vastustuskykyiseksi lääkehoitovalmisteille ei ole todennettu”, Lakoma sanoo.
Hoidon epäonnistumisen riskiä lisää erityisesti se, että kaikkia oireettomia lähikontakteja ei hoideta samanaikaisesti tai kodin tekstiilien puhdistamisesta ei huolehdita. Ivermektiiniä käytettäessä hoito ja siivous tulisi myös toistaa viikon kuluttua, sillä valmiste tehoaa vain osittain syyhypunkin muniin.
THL:n sivuilta löytyy tarkempia ohjeita, kuinka toimia, jos perheessä todetaan syyhyä.
Apteekit voivat valmistaa voidesekoituksia lääkärin määräyksestä
Lääkkeiden myyntiluvista Suomessa vastaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.
Myyntiluvallisten permetriinin ja ivermektiinin lisäksi apteekit voivat lääkärin määräyksestä valmistaa asiakkaalle rikkiä sisältäviä voidesekoituksia syyhyn hoitoon.
Lisäksi Fimea on myöntänyt erityisistä sairaanhoidollisista syistä erityislupia myyntiluvattomille syyhylääkkeille. Erityislupa voidaan myöntää lääkärin määräämään lääkehoitoon, ja myyntiluvattoman lääkkeen käytön turvallisuudesta vastaa aina hoitava lääkäri.
Permetriinin ja ivermektiinin lisäksi joissain Euroopan maissa on tarjolla muitakin vaihtoehtoja, mutta lääkeyritykset eivät ole tuoneet niitä Suomen markkinoille.
Lääkevalmisteiden hankkiminen ja vastaanottaminen postitse Euroopan talousalueen ulkopuolelta on kiellettyä. Euroopan talousalueelta lääkevalmisteita voi vastaanottaa postitse lailliselta vähittäismyyjältä korkeintaan kolmen kuukauden käyttöä vastaavan määrän ja niiden täytyy tulla henkilökohtaiseen käyttöön. Reseptilääkkeisiin on oltava resepti tai lääkärintodistus. Lailliset verkkoapteekit eivät välttämättä toimita lääkkeitä sijaintimaansa ulkopuolelle.
Julkisuudessa esillä olleen, hevosten hoitoon tarkoitetun tuotteen vaikutusta ja turvallista käyttöä ihmisillä ei ole tutkittu. Eläimille tarkoitettujen valmisteiden käyttö ihmisille on terveysriski.
Lääkkeisiin voi hakea perustoimeentulotukea
Syyhyä ei ole luokiteltu tartuntatautilain alaiseksi taudiksi, jolloin lääkkeet olisivat asiakkaalle maksuttomia.
Julkisuudessa on noussut esiin syyhylääkkeiden korkea hinta erityisesti silloin, jos perheen hoitoon tarvitaan useita lääkepakkauksia. Permetriini ja ivermektiini eivät myökään ole tällä hetkellä Kela-korvattavia.
Jos asiakkaalla on jo toimeentulotukioikeus, lääkekuluihin voi hakea Kelan perustoimeentulotukea. Tällöin syyhylääkkeiden kustannukset voidaan mahdollisesti maksaa osana toimeentulotukea.
Hakijan ja hänen perheensä taloudellisesta tilanteesta riippuu, voidaanko tukea myöntää.
Tarkkaa tietoa syyhytapausten määrästä ei ole
THL:n Avohilmoon ilmoitetut syyhytapaukset tarkoittavat tilanteita, joissa lääkäri on kirjannut potilastietojärjestelmään yhdeksi potilaan käyntiä selittäväksi diagnosoiduksi sairaudeksi syyhyn.
Avohilmon tapauksista ei voi päätellä oireiden alkupäivää tai sitä, millä tavalla syyhy on diagnosoitu tai onko kyseessä kenties ollut vain epäily.
Lisäksi yksityisen terveydenhuollon avosairaanhoito sekä työterveyshuolto ovat liittyneet Avohilmoon asteittain vasta vuodesta 2020 alkaen, eivätkä diagnoosimäärät ole niiden suhteen välttämättä luotettavia.
”Avohilmon tiedot antavat toisin sanoen vain osviittaa syyhytartuntojen määrästä. Niiden perusteella ei voida todeta tapausten tarkkaa lukumäärää”, Lakoma sanoo.
Syyhyä ei ole Suomessa lainsäädännössä luokiteltu myöskään valvottavaksi tai ilmoitettavaksi tartuntataudiksi, joten varmennettujen syyhytapausten esiintymistä ei voida erikseen seurata.