Suomessa syödään kesällä paljon kalaa. Sillä on paljon myönteisiä terveysvaikutuksia. Kalasta saa monia ravintoaineita, joita elimistö ei pysty itse tuottamaan.

Kuinka usein pöytään?

Kala sisältää terveyttä edistäviä pehmeitä rasvoja, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia. Kala on erityisen hyvä D-vitamiinin ja omega-3-rasvahappojen lähde. Kalasta saa myös seleeniä, B12-vitamiinia, jodia, kaliumia ja fosforia.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee, että kalaa tulisi syödä ainakin kaksi kertaa viikossa ja eri kalalajeja tulisi syödä vaihdellen. 

Sitä D:tä

Rasvaliukoinen D-vitamiini on tärkeä luuston ja hampaiden kehityksen ja toiminnan kannalta. D-vitamiini on myös välttämätöntä aineenvaihdunnalle sekä hermoston ja lihasten toiminnalle. Kala sisältää ravintoaineista eniten D:tä.

D-vitamiinia muodostuu iholla auringonvalon vaikutuksesta. Suomen leveysasteilla D-vitamiinia syntyy iholla huhti- ja syyskuun välisenä aikana ja varmimmin auringon ollessa korkealla eli keskipäivällä.  

Rasva-arvoille hyvää

Kalassa on pääasiassa pehmeää rasvaa eli kerta- ja monityydyttymättömiä rasvahappoja. Yksi tärkeistä rasvahapoista on omega-3-rasvahappo.

Monityydyttymättömät rasvahapot ovat ihmiselle välttämättömiä. Ne täytyy saada ravinnosta, koska elimistö ei pysty itse valmistamaan niitä. 

Rasvahapot parantavat veren rasva-arvoja ja vähentävät kuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin.

Terveyshyödyt kumoavat ympäristömyrkkyjen haitat

Jotkin kalalajit voivat sisältää tavanomaista enemmän terveydelle haitallisia ympäristömyrkkyjä, kuten dioksiineja, PCB-yhdisteitä ja elohopeaa. 

Tällaisten kalalajien välttämisessä ei kannata kuitenkaan olla ylivarovainen. Kalan syöntiä ei pidä vähentää tai lopettaa, sillä kalan hyödyt peittoavat ympäristömyrkkyjen mahdolliset haitat. 

Ympäristömyrkyt eivät kerry kaikkiin kalalajeihin, joten lajivalinnalla voi vaikuttaa altistumiseen.

Kalalajin valinta on tärkeää erityisesti lapsille, nuorille, hedelmällisessä iässä oleville, raskaana oleville ja imettäville äideille. 

Muista, että

  • Keskenkasvuinen elimistö on alttiimpi haitallisille vaikutuksille kuin aikuisen elimistö.
  • Jotkin ympäristömyrkyt voivat kulkeutua istukan läpi sikiöön tai äidinmaidon kautta lapseen.
  • Ympäristömyrkyt kertyvät elimistöön iän myötä. Mitä aiemmin altistuminen alkaa, sitä suuremmaksi kuorma ehtii kasvaa eliniän aikana.

Ympäristömyrkkyjen vuoksi Ruokavirasto on antanut joitakin poikkeuksia yleisiin kalan syöntisuosituksiin.

Dioksiinit ja PCB-yhdisteet kertyvät erityisesti Itämeren rasvaisiin kaloihin. Siksi lasten, nuorten ja hedelmällisessä iässä olevien tulisi syödä Itämerestä pyydettyä isoa silakkaa, lohta tai taimenta vain 1–2 kertaa kuussa. 

Muut voivat syödä näitä kalalajeja sekä pientä silakkaa huoletta.

Elohopea kertyy erityisesti petokaloihin. Siksi 

  • lasten, nuorten ja hedelmällisessä iässä olevien tulisi syödä järvestä tai merestä pyydettyä haukea vain 1–2 kertaa kuussa
  • raskaana olevien ja imettävien äitien ei tulisi syödä haukea ollenkaan
  • sisävesialueiden kalaa päivittäin syövien tulisi vähentää hauen lisäksi isokokoisten ahventen, kuhien ja mateiden syöntiä. 

Muut voivat syödä näitä kalalajeja huoletta.

Lähteenä: THL