Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on vastannut yhdeksään kansalaisia kiinnostavaan kysymykseen apinarokosta. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on todettu kuluneiden kahden viikon aikana useita apinarokkotapauksia. Tartunnat on todettu henkilöillä, jotka eivät ole matkustaneet alueilla, missä apinarokkoa tavallisesti esiintyy. 

Mikä on apinarokko?

Apinarokko on apinarokkoviruksen aiheuttama infektiotauti. Apinarokkovirus kuuluu Orthopoxvirusten sukuun. Samaan sukuun kuuluvat muun muassa lehmärokkovirus, ontelosyylävirus, sekä isorokkoa aiheuttava isorokkovirus. Isorokkovirus on eradikoitu (hävitetty) maailmasta eikä tauti enää kierrä ihmiskunnassa. 

Apinarokko ei tartu herkästi ihmisestä toiseen. 

Apinarokkoa esiintyy Keski- ja Länsi-Afrikan trooppisilla sademetsäalueilla. Viruksesta tunnetaan kaksi eri sukuhaaraa. Näistä Keski-Afrikassa, Kongon altaan alueella esiintyvä virus aiheuttaa vakavampaa tautia kuin Länsi-Afrikassa esiintyvä apinarokkovirus.

Kuinka paljon apinarokkoa esiintyy?

Afrikassa tautia esiintyy aika ajoin. Apinarokko tunnistettiin vuonna 1970, jonka jälkeen tautia on raportoitu yhdentoista Afrikan valtion alueella. Vuonna 2017 Nigeriassa alkaneessa epidemiassa oli yli 500 epäiltyä ja yli 200 varmistettua apinarokkotapausta. 

Apinarokko on levinnyt Afrikan ulkopuolelle eläinten ja matkailun välityksellä. Se on aiheuttanut myös yksittäisen epidemian Yhdysvalloissa vuonna 2003, jolloin 81 ihmistä sai tartunnan alun perin Afrikasta tuotujen villieläinten välityksellä. Ihmisten välisiä tartuntoja tuolloin ei todettu.

Toukokuussa 2022 Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on todettu useita apinarokkotapauksia. Tartunnat on todettu henkilöillä, jotka eivät ole matkustaneet alueilla, missä apinarokkoa tavallisesti esiintyy.  

Miten apinarokko tarttuu?

Apinarokko on zoonoosi, eli ensisijaisesti eläimistä ihmisiin tarttuva tauti. Virus tarttuu ihmiseen tyypillisesti Afrikan mantereen villieläimistä, erityisesti jyrsijöistä. Tartunnan voi saada suorassa kontaktissa infektoituneeseen eläimeen veren, rakkuloiden tai muiden eritteiden välityksellä.

Apinarokko voi tarttua myös ihmisestä toiseen. Tartunnan voi saada erityisesti suorassa kontaktissa sairastuneen ihmisen ihomuutoksiin ja pisaroiden välityksellä pitkään kestävässä kasvokkaisessa lähikontaktissa. 

Tartunta on mahdollinen myös esimerkiksi vuodevaatteiden ja ruumiineritteiden välityksellä.

Pääsääntöisesti apinarokko tarttuu ihmisten välillä huonosti. Riski taudin leviämiseen laajemmin väestössä on ECDC:n arvion mukaan pieni. Apinarokko ei tyypillisesti tartu lyhyissä arkielämän kohtaamisissa. 

Vuonna 2022 todetut matkailuun liittymättömät tartunnat on lähes kaikki saatu seksissä. Tartuntoja on todettu etenkin miehillä, joilla on seksiä miesten kanssa. On todennäköistä, että riski tartuntoihin kasvaa, jos seksikumppaneita on runsaasti.

Mitkä ovat apinarokon oireet?

Apinarokon itämisaika on noin 6–13 vuorokautta, mutta aika voi vaihdella 5 ja 21 vuorokauden välillä. 

Apinarokon ensioireita voivat olla 

  • kuume
  • päänsärky
  • turvonneet imusolmukkeet
  • selkäkipu
  • lihaskivut
  • väsymys. 

Apinarokon oireet muistuttavat isorokon oireita, mutta apinarokko aiheuttaa lievemmän taudin eikä tartu yhtä herkästi kuin isorokko.

Iho-oireita alkaa esiintyä yleensä 1–3 päivää kuumeen alkamisen jälkeen. Rakkulamaista ihottumaa muodostuu erityisesti kasvoihin sekä käsien ja jalkojen alueelle. Kun tauti etenee, rakkulat kasvavat ja muuttuvat märkiviksi. Lopulta ne kuivuvat. Myös suun limakalvoille ja genitaalialueille voi muodostua rakkuloita. 

Oireet kestävät tyypillisesti 2–4 viikkoa. Yleensä tauti paranee itsestään. Apinarokko voi aiheuttaa myös vakavan taudin. Länsi-Afrikassa esiintyvä virus aiheuttaa lievemmän taudin (kuolleisuus alle 1 %), kun taas Keski-Afrikassa esiintyvä virus voi aiheuttaa yli 10 prosentin kuolleisuuden. 

Vakavat taudinkuvat ovat mahdollisia erityisesti niillä, joiden puolustuskyky on muun sairauden tai lääketieteellisen hoidon vuoksi heikentynyt. Afrikan apinarokkoepidemioissa vakavampia tautimuotoja on todettu erityisesti lapsilla ja raskaana olevilla.

Vuonna 2022 todetut matkailuun liittymättömät tautitapaukset ovat tähän mennessä edustaneet lievempää Länsi-Afrikan muotoa. Tartuntatavan vuoksi tapauksia ollut lähes pelkästään aikuisilla.

Milloin on syytä epäillä apinarokkoa?

Apinarokkoa on syytä epäillä, jos henkilöllä on ollut yleistynyttä tai paikallista punoittavaa, näppyläistä tai rakkulaista ihottumaa. Ihottuma laajenee tyypillisesti rengasmaisesti ja samanaikaisesti voi esiintyä 

  • imusolmukkeiden suurenemista ja/tai 
  • kuumetta ja/tai 
  • päänsärkyä ja/tai 
  • väsymystä.

Riski tartunnalle voi olla suurempi, jos 

  • henkilöllä on edeltävän kolmen viikon aikana ollut kontakti apinarokkoa sairastavaan ihmiseen tai 
  • henkilö on matkustanut alueella, jolla apinarokkoa esiintyy tai 
  • henkilöllä on ollut lukuisia seksikumppaneita.

Miten infektio todetaan?

Apinarokon perimä voidaan laboratoriossa osoittaa ihomuutoksista otettavalla geenimonistus- eli PCR-menetelmällä. Tällä hetkellä apinarokon diagnostiikkaa tehdään Suomessa HUSLABissa. 

Laboratoriotutkimuksiin mennään lääkärin lähetteellä.

Miten hoidetaan?

Hoito on oireenmukaista, ja tauti paranee tavallisesti itsestään muutamassa viikossa. Isorokon hoitoon on kehitetty antiviraalisia lääkkeitä, joita voidaan harkiten käyttää vakavien apinarokkotapausten hoidossa. 

Kuinka apinarokkoa voi ehkäistä?

Apinarokko ei tartu herkästi ihmisestä toiseen. Hyvä käsihygienia ja yskimishygienia vähentävät tartuntariskiä.  Apinarokko on nyt tarttunut ihmisestä toiseen väestössä, jolla on useita seksikontakteja, mukaan lukien miesten välinen seksi. 

Ennen kuin hakeutuu terveydenhuoltoon apinarokkoepäilyn vuoksi, on tärkeää ilmoittaa puhelimitse, että epäilee tartuntaa. Näin voidaan välttää suojaamattomat kontaktit henkilökunnan ja potilaan välillä, ja potilaalle voidaan järjestää soveltuva tila tutkimusten ajaksi esimerkiksi päivystyksessä. 

Terveydenhuollossa tulisi huolehtia riittävästä suojautumisesta, kun tutkitaan tai hoidetaan potilasta, jolla epäillään apinarokkotartuntaa. Näissä tilanteissa on suositeltavaa noudattaa tavanomaisia varotoimia sekä kosketus-, pisara- ja ilmavarotoimia.

Onko apinarokokoon rokotetta?

Apinarokkoviruksen lähisukulainen, isorokkovirus, hävitettiin maapallolta isorokkorokotusten avulla. Isorokkorokote suojaa myös apinarokolta. WHO:n arvion mukaan isorokkorokote antaa noin 85 prosentin suojan apinarokkoa vastaan. 

Suomassa isorokkorokotukset jatkuivat vuoteen 1980. Sen jälkeen syntyneillä ei ole suojaa isorokkoa, eikä siten myöskään apinarokkoa vastaan. Myös aiemmin rokotettujen immuniteetti on todennäköisesti heikentynyt ajan kuluessa, joten rokotetutkin henkilöt voivat luultavasti olla alttiita kummallekin taudille.

Lähde: THL