Työikäisen suussa jylläävät ikenien tulehdukset. Mutta tiesitkö, että kuusikymppisenä lapsuudesta tuttu reikiintyminen tekee paluun, mutta tällä kertaa uuteen paikkaan. Terveystalon suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula kertoo, miten suuta on hyvä hoitaa eri ikävaiheissa.
Lapsena hampaat reikiintyvät
Leikki- ja alakouluikäisten suun terveyttä uhkaa maailman yleisin hammassairaus eli karies, hampaiden reikiintyminen. Hampaat reikiintyvät, jos hampaita ei puhdista plakista ja happohyökkäyksiä kertyy liian monta päivässä. Happohyökkäys syntyy joka kerta, kun suuhun laittaa jotain muuta kuin vettä.
– Usein unohtuu, että hampaiden reikiintyminen on nimenomaan sairaus, erikoishammaslääkäri ja lääkäri Tanja Ketola-Kinnula muistuttaa.
Teini-ikä tuo tulehdukset
Reikiintyminen liittyy myös teini-ikään ja nuoruuteen.
– Teini-iässä ote saattaa lipsahtaa, kun tulee lisää valtaa, mutta ei vastuuta. Reikiä voi tulla myös, kun nuori muuttaa kotoa eikä kukaan ole muistuttamassa hampaiden hoidosta.
Parikymppisenä reikiintyminen rauhoittuu. Sen sijaan jo 14-vuotiailla alkaa näkyä alttius iensairauksille.
Tulehdusten pahempi aste on parodontiitti.
– Ikenet ja hampaiden kiinnityskudokset kannattaisi tutkia huolellisesti jo kasiluokkalaisilla, koska iensairauksien alku on nähtävissä jo silloin. Erityisessä vaaravyöhykkeessä ovat ne, joille ei ole tullut reikiä jatkuvasta karkinsyönnistä ja limsanjuonnista huolimatta. Silloin voi oppia ajattelemaan, ettei hampaista juuri tarvitse välittää, Ketola-Kinnula sanoo.
Iensairaudet ovat suomalaisen aikuisväestön yleisimpiä suun sairauksia.
– Lähes jokaisella suomalaisella aikuisella on suussaan hoidettava tulehdus, kunnes toisin todistetaan.
Ientulehdus on hampaan kiinnityskudoksia tuhoavan parodontiitin esiaste. Sen aiheuttaa hampaiden pinnalle kertynyt bakteeriplakki, jonka seurauksena ien turpoaa, alkaa punoittaa ja ehkä vuotaa verta harjatessa. Kun ientulehdus etenee parodontiitiksi, hampaan kiinnityskudokset alkavat tuhoutua.
Parodontiitissa laaja tulehdus ei välttämättä oireile lainkaan, mutta se vaikuttaa merkittävästi yleisterveyteen.
Parodontiitti kehittyy työiässä
Jos ientulehdus ei ehdi edetä parodontiitiksi ja tuhota kiinnityskudoksia, tulehdus paranee oikealla hoidolla jälkiä jättämättä.
– Pelkästään puhdistuksen tehostaminen palauttaa tilanteen täysin.
Parodontiittiin sairastutaan tyypillisesti 22-28 vuoden iässä. Kehitys ei ole suoraviivaista, vaan sairaudessa on paranemis- ja pahenemisvaiheita. Jos parodontiittia ei huomata ja hoideta riittävän ajoissa, se voi kehkeytyä vaikea-asteiseksi.
– Silloin hampaat alkavat heilua, ne saattavat alkaa irrota tai niitä voi olla pakko poistaa. Monet ajattelevat, että sellaista tapahtuu vain hyvin iäkkäille, mutta vaikea-asteisen parodontiitin huippuilmaantumisikä on 38 vuotta.
Reikiintyminen palaa kuusikymppisenä
Työikä on yleensä reikiintymisen kannalta rauhallista aikaa. Tilanne muuttuu eläkeiässä.
– Eläköityessä normaalirytmi voi muuttua ja napostelu saattaa yleistyä. Kuusikymppisillä alkaa myös olla lääkityksiä, ja 80 prosenttia reseptilääkkeistä vähentää hampaita suojaavan syljen eritystä.
Iän myötä hampaiden hoidosta tulee entistä tärkeämpää, sanoo Ketola-Kinnula. Lapsuuteen verrattuna reikiä ilmaantuu nyt uusiin paikkoihin.
– Kun ikenet vetäytyvät, hampaiden kaulat paljastuvat ja niistä tulee uusi reikiintymisen lempipaikka.
Tarkastus suojaa joka iässä
Joka iässä paras tapa ehkäistä riskejä on käydä hammastarkastuksessa, jossa määritellään sopiva tahti hammaslääkärillä ja suuhygienistillä käymiseen sekä se, miten ja millä välineillä hampaita kannattaa itse hoitaa.
Yleistä suositusta siitä, miten usein hammaslääkärillä tai suuhygienistillä tulisi käydä, ei enää ole, vaan hammaslääkäri määrittelee jokaiselle yksilöllisen käyntivälin. Siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sairaudet, lääkitykset, tupakointi ja paino.
– Jollekin saattaa riittää, että käy hammaslääkärillä joka toinen vuosi. Toiselle taas suositellaan hammastarkastusta kahdesti vuodessa ja jopa useampaa suuhygienistikäyntiä niiden välissä, sanoo Ketola-Kinnula.