Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset henkilöt kokivat terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi harvemmin kuin Suomen koko väestö. Miesten ja naisten väliset terveyserot olivat ulkomaalaistaustaisessa väestössä pääosin suurempia kuin koko väestössä: monet terveysongelmat olivat yleisimpiä ulkomaalaistaustaisten naisten keskuudessa.
Mielenterveyden ja koetun elämänlaadun ongelmat olivat yleisiä Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaisilla. Näissä ryhmissä sekä miehillä että naisilla oli enemmän mielenterveysongelmia, esimerkiksi masennusta. Suurella osalla oli entisessä kotimaassaan vakavia traumaattisia kokemuksia.
Monet elintavat olivat ulkomaalaistaustaisilla terveellisempiä kuin Suomen koko väestöllä. Esimerkiksi alkoholia käyttämättömiä oli ulkomaalaistaustaisissa enemmän (31 %) kuin koko väestössä (12 %). Tupakointi oli kuitenkin merkitsevästi yleisempää venäläis-, virolais- ja aasialaistaustaisilla sekä Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-ryhmään kuuluvilla miehillä (30–42 %) kuin Suomen koko miesväestöllä (19 %).
Terveyden kannalta huolestuttavaa oli myös Lähi-itä- ja Afrikka-taustaisten naisten vähäinen kuntoliikunta ja lihavuuden yleisyys.
Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että ulkomaalaistaustaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ei täysin vastaa heidän palvelutarpeitaan, etenkään mielenterveyspalvelujen osalta.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Työterveyslaitoksen toteuttamaan Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimukseen. Tulokset kuvaavat vuonna 2014 Suomessa vakinaisesti asunutta 15–64‑vuotiasta ulkomaalaistaustaista väestöä eli henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla.