Vuoden 2024 alusta tuli sovellettavaksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä koskevan lain pykälä 55. Se tuo muutoksia terveydenhuoltoon ja tutkimukseen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että henkilö voi saada terveyteensä liittyvän yhteydenoton sellaisesta tutkimuksesta, jossa hän ei edes tiennyt olevansa mukana.

-Aiemmin tämä ei ole ollut mahdollista, joten muutos on merkittävä. Asiaan liittyy myös eettisiä näkökulmia ja herkkyyksiä, sanoo sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomaisen Findatan johtaja Johanna Seppänen.

Asiantuntijat arvioivat onko löydös merkittävä

Sote-rekisteritietojen tutkimuskäyttöön tarvitsee Suomessa viranomaisluvan. Lisäksi aineistosta on aina poistettu henkilötunnuksen ja nimen kaltaiset suorat tunnisteet.

Jos tutkija löytääkin yllättäen tutkimusaineistosta kliinisesti merkittävän löydöksen, hän voi jatkossa ottaa yhteyttä Findataan. Findata selvittää, keitä löydös koskee ja toimittaa tiedon Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijalle.

Tämän jälkeen THL:n nimetyt asiantuntijat arvioivat tiedon merkittävyyden ja toimenpiteiden odotettavissa olevan hyödyn. Jos hyöty arvioidaan niin ilmeiseksi, että tutkittava olisi tärkeää saada hoidon piiriin, tieto luovutetaan potilaan hoidosta vastaavalle hyvinvointialueelle.

Kyse voi olla vaikkapa harvinaisesta sairaudesta.

Lopulta hyvinvointialueen työntekijä ottaa yhteyttä potilaaseen ja selvittää, haluaako tämä tiedon löydöksestä, sen perusteella mahdollisesti tehtävistä tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä sekä niiden odotetuista hyödystä.

-Seuraamme uuden säännöksen vaikutusta tutkimuskenttään. Esimerkiksi HUSissa on jo käynnissä hanke, jonka tarkoituksena on hyödyntää kyseistä pykälää harvinaisten sairauksien tunnistamisessa, Seppänen sanoo.

Jokaisella on oikeus päättää, haluaako yhteydenottoja

EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa turvataan kansalaisten oikeus vaikuttaa siihen, miten heidän terveystietojaan käytetään ja jaetaan. Jokaisella on oikeus päästä omiin tietoihin, oikaista tietoja, rajoittaa tietojen käsittelyä ja vastustaa tietojen käsittelyä.

Myös toisiolain perusteella tehdyt yhteydenotot voi kieltää. Kiellon voi tehdä missä tahansa julkista terveydenhuoltoa tuottavassa toimintayksikössä tai keväästä alkaen sähköisesti OmaKannassa.

Tiivistetysti näin:

  • Tutkijat käyttävät rekisteritutkimuksessa salattuja sosiaali- ja terveystietoja, joista ei voi tunnistaa yksittäisiä henkilöitä.
  • Jos tutkija tekee aineistosta kliinisesti merkittävän löydöksen, jatkossa sitä voidaan hyödyntää myös yksilöllisessä terveysriskien ehkäisyssä tai hoidon parantamisessa.
  • Tutkija ottaa tällöin yhteyttä Findataan, sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomaiseen.
  • Findata selvittää, keitä löydös koskee eli purkaa pseudonymisoinnin ja toimittaa tiedon Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijalle.
  • THL:n asiantuntijat arvioivat löydöksen merkittävyyden ja toimenpiteiden potentiaalisen hyödyn. Jos löydös todetaan tärkeäksi, tieto toimitetaan asianomaiselle hyvinvointialueelle.
  • Hyvinvointialueen henkilökunta ottaa yhteyttä potilaaseen tarjotakseen lisätietoja ja mahdollisia hoitovaihtoehtoja.
  • Yhteydenotot voi kieltää julkisessa terveydenhuollossa tai myöhemmin keväällä sähköisesti OmaKannassa.