Oulun yliopiston tutkimuksessa on löydetty keinoja arvioida aiempaa tarkemmin, kuinka aggressiivisesti pitkälle edennyt rintasyöpä käyttäytyy ja miten potilas todennäköisesti hyötyy hoidosta.
Tutkimuksessa seurattiin 398:aa pitkälle edennyttä rintasyöpää sairastavaa suomalaista. Tutkijat selvittivät potilaiden kasvaimista useita biologisia merkkejä eli biomarkkereita ja vertasivat niitä siihen, miten potilaiden sairaus eteni, miten hoidot tehosivat ja kuinka pitkään potilaat elivät.
Tavoitteena oli selvittää, miksi osa potilaista hyötyy nykyisistä hoidoista hyvin, mutta toisilla syöpä etenee hoidosta huolimatta nopeasti.
Voimakas immuunivaste ei aina tarkoita parempaa ennustetta
Yksi tutkimuksen keskeisistä havainnoista liittyi elimistön immuunipuolustukseen.
Kasvaimessa olevien immuunisolujen suuri määrä ei merkinnyt kaikissa rintasyövän muodoissa samaa asiaa.
Erityisen aggressiivisessa kolmoisnegatiivisessa rintasyövässä runsas immuunisolujen määrä liittyi parempaan ennusteeseen. Hormonipositiivisessa HER2-negatiivisessa rintasyövässä yhteys oli kuitenkin aivan päinvastainen.
-Tämä korostaa sitä, että rintasyövän immuunibiologia on huomattavasti monimutkaisempi kuin aiemmin on ajateltu. Tulokset haastavat yksinkertaisen käsityksen siitä, että voimakas immuunivaste olisi aina hyvä asia, tutkija Sauli Vuoti Oulun yliopistosta kertoo.
Tutkijat tarkastelivat immuunivasteen lisäksi sitä, kuinka aktiivisesti syöpäsolut jakautuivat.
Erityisen vahvasti sairauden ennusteeseen liittyivät kasvaimeen tunkeutuneet immuunisolut sekä useat solujen jakautumisaktiivisuutta kuvaavat biomarkkerit.
Näistä MCM2-niminen biomarkkeri nousi tutkimuksessa erityisen vahvaksi mittariksi. Sen avulla pystyttiin arvioimaan syövän uusiutumisen ja etenemisen riskiä.
Käytössä jo monissa sairaaloissa
Tutkimuksen ajatuksena ei ole tarkastella vain yhtä kasvaimen ominaisuutta. Sen sijaan useiden biomarkkereiden antamaa tietoa yhdistetään.
Näin voidaan arvioida tarkemmin sekä rintasyövän tyyppiä että sitä, kuinka aggressiivisesti sairaus todennäköisesti käyttäytyy.
Kyseessä on yksi laajimmista suomalaisista rintasyöpäaineistoista, joissa useiden tunnettujen biomarkkereiden yhteisvaikutuksia on tutkittu rinnakkain.
Tutkimuksen mukaan näistä tiedoista voidaan rakentaa biomarkkeripaneeli, jonka tarkoituksena on auttaa tunnistamaan mahdollisimman varhain suuren riskin potilaat ja valitsemaan heille tehokkaimmat hoidot.
Menetelmä on jo otettu käyttöön osassa suomalaisia sairaaloita. Sen kansainvälinen testaus on parhaillaan käynnissä.
-Tällainen biomarkkeripaneeli auttaa lääkäreitä tunnistamaan ne potilaat, jotka hyötyvät eniten täsmälääkkeistä tai tehostetuista hoitolinjoista. Kun korkean riskin potilaat tunnistetaan ajoissa, hoitoresursseja voidaan kohdentaa paremmin. Tämä säästää terveydenhuollon kustannuksia ja vähentää inhimillistä kärsimystä. Näin tutkimuksemme tukee kansallisen syöpästrategian tavoitteita hoidon vaikuttavuudessa ja yksilöllisessä syöpälääketieteessä, Vuoti kertoo.
Tutkimusta rahoittivat Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Jane ja Aatos Erkon säätiö. Tulokset on julkaistu Breast Cancer Research and Treatment -tiedelehdessä.