Maksan arpeutumisen riskiä voidaan nyt arvioida verikokeella jo terveyskeskuksessa. Kansainvälisessä tutkimuksessa on saatu vahvistusta sille, että verikokeen avulla voidaan tunnistaa sekä vakavan maksasairauden vaarassa olevia potilaita että niitä, joilla pitkälle edennyt arpeutuminen on epätodennäköistä. Helsingin yliopisto kertoi tutkimustuloksista torstaina.
Uutinen on merkittävä, sillä rasvamaksa on Suomessa erittäin yleinen sairaus. Jopa joka kolmannella suomalaisella on rasvamaksa, ja Helsingin yliopiston mukaan peräti 95 prosenttia sairastuneista ei tiedä siitä.
Rasvamaksan tärkein taustatekijä on vyötärölihavuus. Myös alkoholi lisää sairastumisriskiä, ja erityisen haitallista on runsaan alkoholinkäytön ja lihavuuden yhdistelmä.
Rasvamaksa ei välttämättä aiheuta minkäänlaisia oireita. Sairaus voi kuitenkin vuosien mittaan johtaa maksan tulehtumiseen ja arpeutumiseen. Pahimmillaan seurauksena on maksakirroosi, jolloin maksa voi vaurioitua niin pahasti, että ainoaksi parantavaksi hoidoksi jää maksansiirto.
Siksi mahdollinen arpeutuminen pitäisi havaita hyvissä ajoin.
Nyt tuli apua
Tässä auttaa verikoe, jonka käyttöä voitaisiin uuden tutkimuksen perusteella lisätä terveyskeskuksissa. Koe maksaa hieman alle sata euroa, ja se on jo käytössä muun muassa HUSin laboratorioissa.
Verikoe ei yksin kerro varmasti maksan arpeutumisen astetta, mutta se auttaa arvioimaan sairauden etenemisen riskiä ja jatkotutkimusten tarvetta.
Jos riski osoittautuu pieneksi, potilas voidaan mahdollisesti säästää tarpeettomilta lisätutkimuksilta. Suuren riskin potilaat puolestaan voidaan ohjata nopeammin tarkempiin tutkimuksiin ja hoitoon.
Tällä hetkellä maksan arpeutumista tutkitaan esimerkiksi kuvantamismenetelmillä ja tarvittaessa maksasta otettavalla neulanäytteellä eli biopsialla. Uusi tutkimustieto tukee verikokeiden hyödyntämistä niin, että kajoavia tutkimuksia tarvittaisiin nykyistä harvemmin.
HUSin ja Helsingin yliopiston tutkija, dosentti Sami Qadri näkee muutoksessa huomattavia etuja. Kun riskipotilaat tunnistetaan jo terveyskeskuksessa, hoitoon pääsy voi nopeutua ja erikoissairaanhoidon kuormitus vähentyä.
Verikokeita ei kuitenkaan ole tarkoitettu kaikkien suomalaisten seulontaan. Niitä suositellaan henkilöille, joiden riski etenevään maksasairauteen on jo tavallisissa laboratoriotutkimuksissa havaittu kohonneeksi.
Tutkimustulokset ovat peräisin laajasta kansainvälisestä LITMUS-hankkeesta, jossa vertailtiin erilaisia verikokeita ja maksan tutkimusmenetelmiä. Hankkeessa oli mukana 53 yliopisto- ja yrityskumppania.
Tulokset on julkaistu The Lancet -tiedelehdessä, ja ne on tarkoitus huomioida myös rasvamaksataudin päivitettävässä Käypä hoito -suosituksessa.
