MRSA eli metisilliinille resistentti (vastustuskykyinen) Staphylococcus aureus on niin sanottu sairaalabakteeri, jota nimestään huolimatta esiintyy nykyisin myös elintarviketuotannossa. Usein sitä kutsutaan pelkästään stafylokokiksi
Suurin osa stafylokokkien aiheuttamista infektioista on lieviä (märkänäppylät, paiseet ja muut ihoinfektiot) ja ne paranevat ilman antibiootteja. Stafylokokki voi aiheuttaa myös vakavia infektioita (leikkaushaavainfektio, keuhkokuume) erityisesti sairaalapotilaille.
MRSA voi tarttua terveydenhoitolaitoksessa. Tavallisesti tämä tapahtuu siten, että joko toisesta potilaasta tai hoitoympäristöstä hoitajan tai lääkärin käsiin on tarttunut MRSA-bakteeria, joka hoitotoimenpiteen yhteydessä tarttuu seuraavaan potilaaseen. Tämän kaltaisia tartuntoja pyritään sairaaloissa kaikin keinoin ehkäisemään. MRSA-tartunnan voi saada myös terveydenhuollon laitosten ulkopuolella ilman selvää osoitettavaa syytä. Tästä syystä sairaaloissa ei voida aina tietää, kuka potilaista kantaa MRSAta.
Varsinainen MRSA-bakteeri löydettiin vuonna 1961 eli vuosi siitä, kun metisilliini oli otettu käyttöön S. aureus -bakteerikantojen hoidossa. Vuodesta 1960 lähtien sairaaloissa on esiintynyt myös niin sanottuja MRSA-epidemioita.
Onneksi kaikkien stafylokokki- ja MRSA-infektioiden hoitoon löytyy tehoava antibiootti. MRSA-infektion hoidossa käytetään eri antibiootteja kuin tavallisen stafylokokki-infektion hoidossa. Monet stafylokokki-ihoinfektiot paranevat ilman antibiootteja,
Tämä tuore kuva on potilaasta, joka kärsii MRSA:sta ja kuva on otettu leikkauksen jälkeen. Potilas oli menettämäisillään koko kätensä, mutta se saatiin pelastettua.
Lähde: THL