Valkosipuli on yksi maailman vanhimmista luonnonmukaisista terveyden edistäjistä, ja sen säännöllinen käyttö yhdistetään moniin hyötyihin.

Tieteelliset tutkimukset raportoivat valkosipulin erityisesti sydän- ja verisuoniterveyteen, immuunijärjestelmän vahvistamiseen sekä erilaisten sairauksien riskien vähentämiseen liittyvistä ominaisuuksista.

Valkosipulin tärkeimmät aktiiviset yhdisteet, kuten allisiini, antavat valkosipulille sen erityislaatuisen tuoksun ja maun, mutta ennen kaikkea voimakkaat biologiset vaikutukset.

Alla olevassa jutussa listataan valkosipuliin liittyviä hyötyjä unohtamatta mainita myös paria poikkeusta.

Sydämen ja verenpaineen kaveri

Valkosipulin vaikutus sydän- ja verisuoniterveyteen on ollut yksi eniten tutkituista sen terveysvaikutuksista. Useat kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että valkosipulin käyttö voi alentaa verenpainetta, mikä on tärkeä tekijä sydänsairauksien ehkäisyssä. Journal of Nutrition -lehden julkaisemissa tutkimuksissa todetaan, että valkosipuli voi alentaa erityisesti systolista verenpainetta.

Lisäksi valkosipuli voi alentaa LDL-kolesterolin eli ”huonon” kolesterolin määrää. Sen vaikutus perustuu osittain siihen, että se estää kolesterolin imeytymistä suolistossa ja siten auttaa pitämään verisuonet terveinä.

Luonnon oma antibiootti

Valkosipulin antibakteeriset ja antiviraaliset ominaisuudet tekevät siitä luonnon oman ”antibiootin.” Allisiini ja muut rikkiyhdisteet valkosipulissa voivat torjua erilaisia bakteereja, viruksia ja sieniä. Tutkimuksissa, kuten Advances in Therapy -lehdessä julkaistussa laajassa katsauksessa, valkosipulilisän havaittiin vähentävän vilustumisen riskiä ja lyhentävän taudin kestoa.

Tämä tekee valkosipulista erityisen arvokkaan flunssakauden aikana, sillä se voi tukea elimistön puolustusjärjestelmää ja vähentää infektioita.

Se paljon puhuttu matala-asteinen tulehdus

Valkosipuli sisältää runsaasti antioksidantteja, jotka auttavat suojaamaan soluja vapaiden radikaalien aiheuttamilta vaurioilta. Vapaat radikaalit ovat epävakaita molekyylejä, jotka voivat vahingoittaa soluja ja johtaa oksidatiiviseen stressiin – tilaan, joka on yhdistetty useisiin kroonisiin sairauksiin, kuten sydänsairauksiin ja syöpiin.

Antioksidantit, kuten C-vitamiini ja seleeni, ovat keskeisiä tekijöitä valkosipulin suojaavia vaikutuksia tarkasteltaessa. Lisäksi valkosipulilla on tulehduksia hillitsevä vaikutus, joka voi vähentää kroonisen matala-asteisen tulehduksen riskiä. Tämä on erityisen tärkeää, sillä jatkuva tulehdustila on yhdistetty moniin kroonisiin sairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen ja nivelrikkoon.

Voiko vähentää syöpäriskiä?

Vaikka syöpä on monimutkainen sairaus, jossa monet tekijät vaikuttavat sen syntyyn, valkosipulin on havaittu olevan yhteydessä joidenkin syöpätyyppien, kuten mahasyövän ja paksusuolisyövän, riskin vähenemiseen. American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaistut tutkimukset osoittavat, että valkosipulin säännöllinen kulutus voi olla yhteydessä pienempään riskiin sairastua syöpiin.

Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että allisiini voi parantaa joidenkin syöpälääkkeiden vaikutusta syöpäsoluja vastaan ja vähentää niiden aiheuttamia sivuvaikutuksia.

Raa’an valkosipulin syöminen kahdesti viikossa voi jopa puolittaa riskin sairastua keuhkosyöpään, kertoi Cancer Prevention Research -lehdessä vuonna 2013 julkaistu tutkimus.

Entä verensokeri?

Valkosipulin on todettu vaikuttavan myös verensokerin säätelyyn, mikä on erityisen hyödyllistä tyypin 2 diabeteksesta kärsiville. Lisäksi se saattaa auttaa ruoansulatusjärjestelmää toimimaan paremmin ja tukea suolistobakteerien tasapainoa.

Voiko olla jotain haittaa?

Suuret määrät valkosipulia voivat aiheuttaa ruoansulatusongelmia, kuten vatsavaivoja ja närästystä sekä – kuten hyvin tiedämme – pahanhajuista hengitystä. Lisäksi valkosipuli saattaa lisätä verenvuodon riskiä, joten verenohennuslääkkeitä käyttävien olisi syytä olla varovaisia ja keskustella asiasta lääkärin kanssa. Raskausaikana ja imetyksen aikana suurten valkosipulimäärien käyttöä ei suositella, koska se voi ärsyttää herkkää ruoansulatusta ja vaikuttaa rintamaidon makuun.

Lähde: Prevention