Väestön ikääntyminen ja julkisen talouden haasteet ovat lisänneet tarvetta erilaisille keinoille vahvistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituspohjaa. Yksi julkisessa keskustelussa ehdotettu ratkaisu olisi ottaa asiakkaiden varallisuutta huomioon pitkäaikaishoivan asiakasmaksuissa.
THL:n uudessa selvityksessä tarkastellaan, millainen vaikutus julkiseen talouteen ja eri väestöryhmiin olisi, jos myös varallisuutta huomioitaisiin julkisen sektorin ympärivuorokautisen palveluasumisen maksuissa. Tällä hetkellä maksut perustuvat asiakkaiden tuloihin.
Selvityksessä ei oteta kantaa muutoksen puolesta tai vastaan, vaan sen tavoitteena on tarjota tutkittua taustatietoa ajankohtaiseen julkiseen keskusteluun.
Analyysissa huomioitiin aineistorajoitteiden takia vain asiakkaiden osakkeet, rahastot ja sijoitusasunnot, jotka muodostavat alle kolmanneksen iäkkäiden kokonaisvarallisuudesta. Esimerkiksi omistuskoteja, kesämökkejä tai tilitalletuksia ei huomioitu. Lisäksi varallisuudesta huomioitiin laskelmassa 15 prosenttia 15 000 euron suojaosan ylittävältä osalta.
Vaikutus kohdistuisi noin joka seitsemänteen asiakkaaseen
Ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakasmaksukertymä kasvaisi esimerkkimuutoksen seurauksena arviolta noin 45 miljoonaa euroa eli 12 prosenttia. Muutos koskisi noin 14 prosenttia pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaista.
“Vaikutus kohdistuisi suhteellisen pieneen joukkoon, mutta silloin kun varallisuutta huomioitaisiin, maksut voisivat nousta yksittäisellä asiakkaalla varsin paljon”, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola.
Puolella nykyasiakkaista, joihin muutos vaikuttaisi, maksut nousisivat korkeintaan 380 euroa kuukaudessa ja suhteellisesti 36 prosenttia. Vaikutuksen keskiarvo olisi kuitenkin 830 euroa kuukaudessa, mikä kertoo siitä, että joillain asiakkailla vaikutus voi olla huomattavan suuri.
Todellinen vaikutus voi olla nyt arvioitua pienempi tai suurempi
Tutkijat painottavat, että kyseessä on suuntaa antava vaikutusarvio, johon liittyy merkittäviä epävarmuuksia.
Laskelmassa ei huomioitu muutoksen vaikutuksia asiakkaiden käyttäytymiseen, kuten varallisuuden uudelleenjärjestelyyn tai henkilöiden siirtymisiin yksityisiin palveluihin.
Todellisuudessa sijoitusvarallisuuden huomioiminen saisi todennäköisesti ihmisiä muuntamaan varallisuuttaan muotoon, jossa sitä ei otettaisi huomioon hoivamaksuja määritettäessä. Tällaiset käyttäytymisvaikutukset pienentäisivät muutoksen vaikutuksia.
Analyysissa huomioitiin vain osa ikääntyneiden varallisuudesta. Lisäksi tulevaisuudessa asiakkaita on todennäköisesti enemmän, ja he ovat nykyisiä asiakkaita varakkaampia. Nämä seikat voivat kasvattaa muutoksen vaikutuksia.
Laskelmiin vaikuttaa myös merkittävästi se, miten varallisuus huomioitaisiin maksuissa, eli mikä olisi esimerkiksi suojaosan taso ja kuinka suuri osa suojaosan ylittävästä varallisuudesta huomioitaisiin.
Tietopohjaa hoivan tulevaisuuden rahoituksesta käytävään keskusteluun
Selvitys tarjoaa uutta tietoa siitä, kuinka paljon yksityistä varallisuutta ikääntyneillä on ja kuinka sen huomioiminen voisi vaikuttaa hoivapalvelujen rahoitukseen.
Taloudellisten vaikutusten lisäksi uudistus herättäisi useita käytännöllisiä ja eettisiä kysymyksiä, joihin selvitys ei ota kantaa.
Arvio on laskettu THL:n ja Kelan kehittämällä SOTE-SISU-mikrosimulointimallilla käyttäen hyväksi rekisteriaineistoja vuodelta 2022.
Simulointimallilla on aiemminkin arvioitu julkisessa keskustelussa esiintyneiden ehdotusten vaikutuksia, kuten lääkekaton, asiakasmaksukaton ja matkakaton yhdistämisen vaikutuksia.