Yllättävä tutkimustulos: Sijoitetut lapset kärsivät myöhemmin psyykkisistä häiriöistä enemmän

0

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset kärsivät aikuistuttuaan erilaisista psyykkisistä häiriöistä useammin kuin muut lapset, joiden elämänkulku ennen sijoitusta oli samankaltainen. Näin paljastaa tuore suomalais-kanadalaistutkimus.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin sijoitettujen lasten tilannetta vastaavaan vertailuryhmään, eli samankaltaisista perheolosuhteista ja taustasta tuleviin lapsiin, jotka asuivat kuitenkin edelleen kotonaan.

Tutkimuksessa tarkasteltiin psykiatrisia diagnooseja ja rikosseuraamustuomioita 18–25-vuotiailla, jotka olivat olleet sijoitettuna kotinsa ulkopuolelle 2–6 vuoden iässä.

-Lapsina sijoitetuilla ilmeni 18-25-vuotiaana todennäköisemmin päihdeongelmia, taipumusta psykoottiseen tai kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, masennusta tai ahdistusta ja hermostollisia kehityshäiriöitä kuin verrokeillaan. Sijoitetuille oli annettu myös enemmän mielialalääkemääräyksiä ja tuomioita rikosseuraamuksista, THL:n tutkimuspäällikkö Tiina Ristikari kertoo.

Tästä voi vetää johtopäätöksen, että sijaishuollossa elävien lasten tulisi saada jo varhain mahdollisuus käsitellä lapsuudenaikaisia tapahtumia. Jo pienet lapset ovat kyvykkäitä työstämään elämän tapahtumia, eikä ole syytä odottaa myöhempää ajankohtaa tai oirehdintaa.

Pysyviä ihmissuhteita aikuisiin

-Pienet lapset ovat kyvykkäitä käsittelemään elämänsä kokemuksia, ja asioiden läpikäymiselle pitäisikin järjestää mahdollisuuksia. Lapsilla tulisi olla lupa ottaa puheeksi arkojakin elämän kokemuksia. Lisäksi heidän kanssaan olisi hyvä puhua jo pienestä pitäen, puhumista ei tule jättää aikuisuuteen, kokemusasiantuntija, lastensuojelujärjestö Pesäpuun kehittämispäällikkö Pipsa Vario painottaa.

Vario muistuttaa, että sijoitetut lapset ja nuoret eivät ole yhdenmukainen ryhmä. Tilastojen taakse kätkeytyy lukuisia erilaisia elämänpolkuja, ja jokainen tarina on ainutlaatuinen. Jokaisella lapsella on kuitenkin tarve pysyviin ihmissuhteisiin ja sijaishuollon olisikin tärkeä pystyä tarjoamaan pienille lapsille mahdollisuus pysyvyyden kokemuksiin.

Tutkimus oli Suomen Akatemian rahoittama ja se julkaistiin arvovaltaisessa Lancet-julkaisusarjassa. Kanadalais-suomalaisena yhteistyönä toteutettu tutkimus perustui Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineistoon, jossa on seurattu 59 476 lasta syntymästä 25-vuotiaaksi. Tutkimukseen valikoitui 388 lasta, jotka olivat sijoitettuna 2–6 vuoden iässä ja heille vertailuryhmäksi 386 kotona asuvaa lasta. Molemmissa ryhmissä oli vallinnut samantyyppiset perhetilanteet, esimerkiksi perherakenteen, vanhempien iän, psykiatristen diagnoosien ja koulutuksen osalta.

Jaa

Kommentoi