12-vuotias vantaalaistyttö joutui loppuvuodesta vakavasti pahoinpidellyksi koulussaan. Hänen äitinsä on edelleen hyvin järkyttynyt siitä, kuinka asia hoidettiin. Loppuviimeksi uhri ”maksoi laskun”.
Tyttö sai rajuja vammoja jouduttuaan pojan pahoinpitelemäksi. Häneltä muiden muassa lohkesi hammas, hajosi silmälasit ja kuuloon tuli alenemaa. Äiti teki asiasta rikosilmoituksen, mutta koska poika on alaikäinen se ei johda mihinkään muuhun kuin lastensuojeluilmoitukseen. Poika sai koulusta varoituksen. Se joka joutui koulua vaihtamaan on uhri. Koulussa tapahtuvaan kiusaamiseen on puututtu nyt myös Vantaan opetuslautakunnassa, sillä samassa koulussa on ollut muitakin tapauksia. Äiti näkee, ettei niihin koulussa ole puututtu tarpeeksi jämäkästi.
Hän yritti saada pahoinpitelyn jälkeen sovituksi palaveria koulun kanssa. Tämä onnistui yli kahden viikon kuluttua tapauksen jälkeen, mitä äiti pitää pöyristyttävänä.
Uhri on toipumassa. Hänen hampaitaan jouduttiin hiomaan pahoinpitelyn seurauksena, tyttöä on käytetty myös korvapoliklinikalla Helsingissä, koska kuulo ei täysin palautunut.
-Iskut ovat olleet niin kovia, että puhutaan traumaperäisestä kuulon alenemasta. Välttämättä se ei palaudu koskaan. Selvittelyt jatkuvat, äiti toteaa.
Tytär, jota äiti kuvaa ”takapulpetin hiljaiseksi tytöksi” on jäänyt perheineen äidin mukaan täysin yksin asiassa.
-Koulukiusaaminen on asia, joka tiedostetaan, mutta josta silti vaietaan liiaksi, ja mikä pahinta, aikuiset tuntuvat ummistavan silmänsä asioilta, ja koulu, kuten omassa tapauksessamme, hän sanoo.
Mikä meni alustavasti vikaan? Äiti olisi toivonut koululta välitöntä kommunikaatiota, asioiden pikaista selvittämistä myös uhria kuullen ja aktiivisuutta uhrin perheeseen. Sitä ei ollut. Toistuvat tapaukset kielivät myös siitä, ettei asioihin jämäkästi puututa.
-Tyttöni ei ole uskaltanut liikkua enää oikeastaan missään ja näkee edelleen painajaisia asioista. Hänet on jätetty koulun puolelta täysin oman onnensa nojaan. Meidän tapauksessamme uhria ei ollut ”aikaa” kuulla, mutta tekijää kyllä, ja vieläpä sokeasti uskoa häntä. Vaikka vammat puhuivat puolestaan. Tyttäreni joutui myös mustamaalauksen kohteeksi. Tämä prosessi on vienyt todella sanattomaksi. Olen surullinen, olen vihainen, miksi me aikuiset sallimme kaiken tämän, emmekä toimi ja puutu. Kysymyksiä on paljon ja vähän vastauksia.
Äidin mukaan tarvitaan enemmän puuttumista ja järeämpiä seuraamuksia kuin puhutteluja.
Kommenttien lisääminen on estetty.