Kaupunkien välillä on suuria eroja monissa terveyden ja työkyvyn mittareissa, vahvistaa Terve Suomi -tutkimus.

Terve Suomen kuntakyselyyn osallistui 10 kaupunkia: Espoo, Helsinki, Kaarina, Kauniainen, Kuopio, Nokia, Oulu, Rovaniemi, Salo ja Turku.

Tutkimuksessa havaittiin, että näiden kaupunkien välillä on selkeitä eroja koetussa työkyvyssä, fyysisessä toimintakyvyssä sekä terveysliikuntasuosituksen toteutumisessa. 

Työkyvyttömäksi itsensä kokevien osuus on pienin pääkaupunkiseudulla. Fyysinen toimintakyky on parhainta Espoossa, Kauniaisissa, Helsingissä ja Oulussa.

-Väestön ikärakenne tai koulutus- tai tulotaso voivat vaikuttaa kaupunkien välisiin eroihin, mutta kaikkia eroja ne eivät selitä. Tarvitsemmekin lisää tutkimusta erojen taustalla vaikuttavista tekijöistä, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kehittämispäällikkö Suvi Parikka. 

-Suuret alue-erot ovat iso ongelma sekä hyvinvoinnin tasa-arvotavoitteen näkökulmasta että koko väestön terveyden, toiminta- ja työkyvyn kannalta. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on suuri mahdollisuus vaikuttaa näihin ilmiöihin, Parikka jatkaa. 

Rovaniemellä työkyvyttömyyttä 

Koko maassa 20 prosenttia työikäisistä eli 20–64-vuotiaista kokee itsensä täysin tai osittain työkyvyttömäksi. 

Itsensä täysin tai osittain työkyvyttömäksi kokevien osuus on kymmenen kaupungin vertailussa suurin Rovaniemellä ja Kuopiossa (molemmissa 27 prosenttia).

Työkyvyttömäksi itsensä kokevien osuus on pienin pääkaupunkiseudulla, jossa itsensä työkyvyttömäksi kokevia on Espoossa ja Helsingissä 17 prosenttia ja Kauniaisissa 14 prosenttia.

Alle puolet yli 20-vuotiaista liikkuu riittävästi

Koko maassa alle puolet yli 20-vuotiaista liikkuu terveysliikuntasuosituksen mukaisesti: miehistä 46 prosenttia ja naisista 38 prosenttia.  

Kaupungeista Kauniaisissa, Oulussa, Espoossa ja Helsingissä joka toinen yli 20-vuotias liikkuu terveysliikuntasuosituksen mukaisesti. Sen sijaan Salossa ja Turussa liikutaan alle maan keskitason: Salossa 37 prosenttia ja Turussa 41 prosenttia liikkuu suositusten mukaisesti. 

Terveysliikuntasuositus kattaa liikkumisen niin työssä, työmatkalla kuin vapaa-ajalla. Suosituksen täyttää, jos liikkuu viikossa 

  • sydämen sykettä kohottavasti vähintään 2 tuntia 30 minuuttia tai hengästyttävästi vähintään tunnin ja 15 minuuttia
  • lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitäen vähintään kaksi kertaa viikossa.

Joka 10. työikäinen kokee vaikeuksia 100 metrin juoksussa

Koko maassa joka kymmenes työikäinen kokee suuria vaikeuksia 100 metrin matkan juoksemisessa. Naisista yksitoista prosenttia ja miehistä kahdeksan prosenttia kokee 100 metrin juoksun vaikeaksi. 

Kaupunkien välisessä vertailussa 100 metrin juoksussa ilmenee eniten vaikeuksia Salossa, jossa 18 prosenttia alle 75-vuotiaista kokee sen vaikeaksi. Vähiten vaikeuksia juoksemisessa esiintyy Espoossa, Kauniaisissa, Oulussa ja Helsingissä (alle 10 prosenttia).

Kunnan elinvoimaisuus ja asukkaiden hyvinvointi liittyvät vahvasti toisiinsa. Tavoitteena on, että kaikki asukkaat pysyisivät työ- ja toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään. 

-Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on vaikuttavinta, kun kaikki kunnan ja hyvinvointialueen hallinnonalat sekä muut toimijat, kuten yksityinen ja kolmas sektori, rikkovat rajoja ja edistävät yhdessä asukkaiden hyvinvointia samansuuntaisesti. Työlle tarvitaan yhdessä laaditut tavoitteet, toimet ja toiminnan seuranta, kertoo kehittämispäällikkö Tapani Kauppinen. 

Tieto on valtaa

THL on julkaissut monipuolista tietoa asukkaiden terveydestä, hyvinvoinnista ja palvelujen käytöstä kuntakyselyssä mukana olleissa kaupungeissa. 

Tulosten avulla kunnat ja hyvinvointialueet voivat kehittää palvelujaan sekä suunnitella ja kohdentaa asukkaiden hyvinvointia tukevia toimenpiteitä.

Nyt julkaistavat kaupunkien tulokset on kerätty kahdessa vaiheessa. Syksyllä 2022 – talvella 2023 kerättiin valtakunnallinen kyselytutkimuksen aineisto kattaen kaikki hyvinvointialueet ja syksyllä 2023 – talvella 2024 kerättiin lisäksi aineisto kymmenestä kaupungista, jotka olivat tilanneet lisäotoksen.