Vaikka ymmärrys masennuksen moninaisuudesta on kasvanut, liittyy sairauteen ja siitä toipumiseen silti sitkeitä harhaluuloja. Psykologi ja psykoterapeutti vastaa yleisimpiin väärinkäsityksiin masennuksesta. 

1. Masentunut joko on tai ei ole.

”Masennus on monin tavoin veteen piirretty viiva, ei on/off-tila. Monesti törmää siihen käsitykseen, että vasta sitten on parantunut masennuksesta, kun ei enää koskaan koe masennuksen tunteita tai alakuloa. Tällaiset tunteet kuitenkin kuuluvat normaaliin elämään. Toki lääkäri määrittää tiettyjen rajojen perusteella sairauden nimeltä masennustila, mutta ohimenevämpänä tunteena masennus on monelle tuttu vaikkapa menetyksien yhteydessä.”

2. Jos on sairaslomalla masennuksen vuoksi, pitää jäädä kotiin makaamaan.

”Erityisesti suomalaisessa yhteiskunnassa ajatellaan herkästi, että masentuneen pitäisi sairaslomalla jäädä kotiin sängynpohjalle makaamaan. Ikään kuin käyttäytyä stereotyyppisen kuvan mukaan siitä, millainen masentunut on. Taustalla vaikuttaa myös pelko siitä, mitä muut ajattelevat, ja voi jopa olla, että ihminen on saanut kuulla siitä, että toipuessaan on käynyt vaikkapa elokuvissa tai kahvilla. Tällainen on hyvin haitallinen ja parantumista hidastava ajatustapa. Toisin kuin koronassa, masennuksessa ei tulisi eristäytyä. Juuri silloin pitäisi pyrkiä löytämään elämästä iloa esimerkiksi näkemällä läheisiä tai tekemällä niitä asioita, joista ennen on saanut nautintoa, omien voimavarojen mukaan.”

3. Jos on onnellinen, ei voi olla masentunut.

”Masentunut ihminen on muutakin kuin masentunut ihminen. Tunnemaailmaan mahtuu sairastamisenkin aikana muita asioita: voi siis olla masentunut ja iloinen yhtä lailla kuin masentunut ja surullinen. Toki masennus vaikuttaa usein myönteisten tunteiden vahvuuteen ja kestoon, ja masennus voi olla myös hyvin kokonaisvaltainen tila. Häpeä ja syyllisyys (joihin vastaanotolla valitettavasti usein törmää) ilon ja onnen tunteista on kuitenkin täysin turhaa. Näitä saa ja kuuluu tuntea, ja silti masennus voi olla taustalla vaikuttava tila.”

4. Jos elämässä saa paljon aikaan ja kaikki on periaatteessa hyvin, ei kyse voi olla masennuksesta. 

”Vastaanotolla on erityisesti nykypäivänä näkynyt masennukseen liittyvä ilmiö, jota voidaan kutsua nimellä korkean toimintakyvyn masennus. Se tarkoittaa sitä, että arkiaskareista ja elämästä suoriudutaan, jopa pärjätään todella hyvin, mutta muuten kärsitään masennuksen oireista. Esimerkiksi väsymyksestä, mielialan mataluudesta, voimattomuudesta ja kiinnostuksen puutteesta. Korkean toimintakyvyn masennuksesta kärsivät erityisesti tunnolliset suorittajat. He painavat kaasua, kun pitäisi hidastaa. Ja sitten jos uskaltaakin pysähtyä, voi huomata kärsivänsä masennuksen oireista.” 

Asiantuntijana psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala, Terveystalo