Aiemmissa tutkimuksissa on jo selvitetty, että hammasröntgenissä voi havaita kalkkeumaa kaulavaltimossa.
Nyt tehdyssä uudessa tutkimuksessa tutkijat ottivat ensimmäistä kertaa tutkimukseen mukaan potilaiden sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen, ja he seurasivat potilaita kymmenen vuoden ajan. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin potilaiden suun mikrobiomi sekä mitattiin vasta-aineita suun tulehduksiin liittyville bakteereille.
– Kaulavaltimon kalkkeuma yhdistyi tilastollisesti suoraan sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa paljastuneeseen usean valtimon ahtaumaan sekä krooniseen sepelvaltimotautiin, kertoo Helsingin yliopiston dosentti Pirkko Pussinen.
Kaulavaltimon kalkkeumaa löydettiin tutkimuksessa 102:lta potilaalta (20,7 %), ja se luokiteltiin keskiasteiseksi 81:llä (16,4 %) ja vakavaksi 21:llä (4,3 %) potilaalla. Vakavaksi kalkkeutumaksi katsottiin massa, jonka läpimitta ylitti kymmenen millimetriä. Tilastoanalyyseissä otettiin huomioon potilaiden ikä, sukupuoli, tupakointi, sokeritauti, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt sekä verenpaine.
– Tutkimustulosten mukaan kalkkeuma yhdistyi kroonisen sepelvaltimotaudin lisäksi myös suoraan juurenkärjen tulehduksiin, juurihoitoihin, leukaluukatoon, kiinnityskudoksen tulehdusasteeseen, korkeaan gram-negatiivisten bakteerien määrään hammasplakissa sekä syljen bakteereja sitoviin vasta-aineisiin. Sen sijaan kalkkeuman yhteys sydäninfarktiin ei ollut tutkimuksessa tilastollisesti merkitsevä, Pussinen kuvailee tuloksia.
Kymmenen vuoden seuranta-aikana 105 potilasta kuoli (20,7 %). Kuolinsyistä 53 (10,4 %) liittyi sydän- ja verisuonisairauksiin. Kaulavaltimon kalkkeumaa esiintyi 17,5 %:lla potilaista, jotka olivat elossa seurantajakson lopussa. Kuolleilla potilailla kalkkeuma oli yleinen: kalkkeumaa esiintyi 35,8 %:lla sydän- ja verisuonisairauksiin kuolleista ja 29,2 %:lla muihin syihin kuolleista potilaista.
Jos hampaiden röntgentutkimuksessa oli löytynyt vakavaa kaulavaltimon kalkkeumaa, riski kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin oli yli kolminkertainen.
– Suun tulehdukset ovat varsin yleisiä, mutta ne ovat monesti piileviä ja paljastuvat vasta röntgenkuvauksessa. Hammashoidon yhteydessä rutiinisti otetuissa koko leuan röntgenkuvissa sivulöydöksenä voi paljastua myös riski sydäntaudille. Jos röntgenissä havaitaan kaulavaltimon kalkkeumaa, potilas on ohjattava jatkotutkimuksiin ja hoidon tarpeen arvioon, summaa dosentti Pussinen.
Tutkimukseen osallistui 508 keski-ikäistä sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen sydänoireiden takia määrättyä potilasta vuosina 2008–2018.
Tutkimuksessa olivat yhteistyössä Helsingin yliopisto, Oulun ja Itä-Suomen yliopistot sekä Karoliininen instituutti. Tulokset on julkaistu International Endodontic Journal-tiedelehdessä.