Sydänliitto selvitti laajalla kyselytutkimuksella miten sydämen vajaatoimintaa sairastavat kokevat saamansa hoidon tuen. Vastaavaa koko Suomea kattavaa selvitystä ei ollut aiemmin toteutettu.

Sydämen vajaatoiminta on seuraus muusta sydänsairaudesta ja siksi sairauden hoidossa keskeistä on aiheuttajasairauden hoito. Omahoito on keskeinen osa hoitoa. Sen toteutuminen edellyttää potilaalta riittävää tietoa sairaudesta ja omahoidon tavoista sekä mahdollisuuden saada terveydenhuollolta niihin tukea.

Selvitys tehtiin, koska parantumatonta sydämen vajaatoimintaa sairastaa yhdestä kahteen prosenttiin koko väestöstä eli noin 55 000–110 000 suomalaista ja sen ennuste on usein huono. Sairastuneen inhimillisten kärsimysten lisäksi se aiheuttaa tuntuvia sairaanhoidon kustannuksia, koska kroonisen sairauden pahenemisvaiheet johtavat päivystyskäynteihin sekä pitkiin sairaalahoitojaksoihin.

Joka kolmas ei tiennyt, mistä saada tukea

Sydämen vajaatoiminnan hoito edellyttää potilaalta riittävää tietoa sairaudestaan. Siksi on huolestuttavaa, että vain reilu puolet kyselyyn vastanneista tiesi, miksi heillä on sydämen vajaatoiminta. Lisäksi puolet vastaajista koki, ettei ollut saanut riittävästi tietoa ja tukea sairauteensa. Näin kokivat erityisesti naiset.

Koska omahoito ja siihen saatava terveydenhuollon tuki on keskeinen osa sairauden hoitoa, on hälyttävää, että noin yhdellä kolmesta ei ollut tiedossa paikkaa, josta saada neuvoja ja tukea sairauteensa. Nämä potilaat kokivat muita useammin masennusta ja sairauden aiheuttamaa pelkoa, ja heillä oli vähemmän tietoa tärkeistä hoidon elementeistä kuten lääkehoidosta, liikunnasta ja ravitsemuksesta.

Noin 20 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei käy säännöllisessä seurannassa ja vain 15 prosenttia raportoi saaneensa sydänkuntoutusta, vaikka se on todettu vaikuttavaksi hoitomuodoksi. Toisaalta yli puolet vastaajista olisi halukas osallistumaan kuntoutukseen, jos heille olisi sellainen mahdollisuus tarjolla.

Tulokset kertovat, että sydämen vajaatoiminnan Käypä hoito -suositus ei näiltä osin toteudu.

Uusilla hyvinvointialueilla rakennetaan ahkerasti palveluita, jotka perustuvat digitaalisiin ratkaisuihin. Sydämen vajaatoimintapotilaillekin on rakennettu digitaalisia hoitopolkuja, jotka saattavat parantaa sairauden seurannan toteutumista ja yhteydenpitomahdollisuuksia. Jokaisella vajaatoimintapotilaalla pitäisikin olla tiedossa hoitopaikka, johon voi vaivatta olla yhteydessä oireiden vaikeutuessa.

On kuitenkin huomioitava, että suurin osa sydämen vajaatoimintaa sairastavista on iäkkäitä. Siksi on tärkeää panostaa myös riittäviin lähipalveluihin, kuten esimerkiksi sydänhoitajaverkostoon.

Hyvää elämää sairaudesta huolimatta

Sydämen vajaatoiminta on vakava sairaus, mutta hyvällä hoidolla ja puuttumalla ajoissa uhkaaviin pahanemisvaiheen oireisiin, potilaat voivat elää hyvää elämää.

-Sydämen vajaatoiminnan ennuste on parantunut huomattavasti tehokkaiden hoitomuotojen ansiosta. Paljon parempaan olisi kuitenkin mahdollisuudet, jos hoitoketjut toimisivat. Potilaat ansaitsevat kaiken mahdollisen tuen sairauden kanssa elämiseen, kertoo Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala. 

Selvitys tehtiin yhteistyössä Boehringer Ingelheim Finlandin kanssa.