Terveystalo on selvittänyt työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapian vaikutusta sairauspoissaoloihin vuosina 2019–2024. Mielenkiintoisia asioita selvisi.

Terveystalossa mielenterveysperusteiset diagnoosimäärät noudattelevat maailmanlaajuista kehitystä – ne ovat olleet kasvussa jo useamman vuoden. Diagnoosimäärien kasvusta huolimatta mielenterveyteen liittyvien poissaolojen kehitys ei kuitenkaan ole muuttunut samassa suhteessa, vaan poissaolojen kasvu on työterveydessä vihdoin saatu pysähtymään.

Terveystalo katsoo tämän johtuvan oikein ajoitetusta lyhyestä psykoterapiajaksosta.

– Terveystalon työterveysasiakkailla mielenterveysperusteisissa poissaoloissa on nähtävissä siirtymä pitkistä poissaolojaksoista lyhyisiin. Vaikka mielenterveysongelmat koskettavat yhä useampaa, mielen oireilu ei kroonistu, kun hoito päästään aloittamaan viiveettä. Tämä vähentää sairauspoissaoloja ja tuo siten selviä säästöjä. Tuoreimman selvityksen mukaan sairauspoissaolot vähenivät oikea-aikaisen hoidon ansiosta keskimäärin hieman yli 10 päivää työntekijää kohden, kertoo Terveystalon työterveyden ylilääkäri Silja Komulainen.

Mt-ongelmista puhutaan, silti kynnys hakea apua on koholla

Tutkimusten valossa vain noin 50 prosenttia niistä, jotka hyötyisivät hoidosta, hakeutuu siihen ajoissa.

Tämä käy ilmi myös Terveystalon tuoreesta selvityksestä, sillä edellisiin tuloksiin nähden oireilu on useammalla henkilöllä jo ennättänyt edetä keskivaikeaksi. Kun tulevaisuus on epävarma, ihminen sinnittelee ja venyttää jaksamisen rajaa yhä kauemmaksi.

– Kun mieltä painaa, töissä sinnitellään, vaikka mieli ei olisikaan työkykyinen. Yhtä lailla työpanos voi kärsiä mieltä painavasta kotiasiasta, kuin kotiympäristö työasiasta. Jako työperäisten ja yksityiselämän mielenterveyteen vaikuttavien haasteiden välillä ei kuitenkaan ole enää merkittävä, sillä ongelmakirjo, joka vaikuttaa työhön, ei synny vain töissä tai töistä. Mielelle paino tuntuu joka tapauksessa, kuvaa Terveystalon johtava psykologi ja psykoterapeutti Tuija Turunen.

Edelliseen selvitykseen verrattuna lyhytpsykoterapian tuomat hyödyt ovat kasvaneet. Tämä on seurausta hoidon oikein kohdistumisesta.

– Edellisen selvityksen jälkeen olemme Terveystalossa tehneet systemaattista työtä sen eteen, jotta ammattilaisemme osaavat ottaa mielen asiat puheeksi ja ohjata psykoterapiahoidosta hyötyvät työterveysasiakkaamme mahdollisimman nopeasti vaikuttavimman Käypä hoito -suosituksen mukaisen hoidon pariin. Olemme onnistuneet nostamaan sisäistä lähettämisastetta tasaisesti ja tavoitteenamme on, että vuoteen 2026 mennessä 25 prosenttia lievän ja keskivaikean masennuksen sekä ahdistuneisuushäiriön kanssa kamppailevista asiakkaistamme lähetetään työterveyden lyhytpsykoterapiaan, Komulainen toteaa.

Jotta mielenterveysperusteiset poissaolot onnistuttaisiin pitämään laskevalla trendillä, tarvitsemme lisää rohkeutta puhua mielenterveydestä ja puuttua haasteisiin varhaisessa vaiheessa. Ihmiset ovat taitavia peittämään huonoa oloansa ja esittämään, että kaikki on hyvin. Tällöin läheiset voivat olla tärkeä peili kuormituksen tunnistamisessa.

– Päästäksemme avaamaan mielen solmuja ennen kuin ne kiertyvät liian tiukalle on uskallettava ottaa asia puheeksi matalalla kynnyksellä. Tarvitaan meidän kaikkien, työnantajan, työntekijän ja työterveyden panosta, ylilääkäri Silja Komulainen tähdentää.