Heidi Foxell on jakanut murheellisen päivityksen voinnistaan.
Foxell tuli koko Suomen tietoisuuteen Hyvinkään vuoden 2012 joukkoampumisen jälkeen. Hän oli tuolloin poliisiammattikorkeakoulun harjoittelussa. Ampumisessa kuoli kaksi ihmistä ja seitsemän haavoittui. Yksi haavoittuneista oli Foxell, joka sai osuman vatsaansa.
Sen jälkeen elämä on ollut pitkä toipumisen ja uusien takaiskujen sarja. Foxell on käynyt läpi kymmeniä leikkauksia. Yle kertoi jo vuonna 2018, että leikkauksia oli tuolloin ollut jo yli 50. Toipumisen varrelle on osunut myös hoitovirhe, selkäydinvamma ja leukemiadiagnoosi.
Foxell valmistui poliisiksi vuonna 2023 ja sai samalla poliisiylijohtajan huomionosoituksen.
Tämäkään vuosi ei ole alkanut helpolla tavalla.
Verenmyrkytys vuoden aluksi
Foxell kertoi maaliskuussa, että hän oli joutunut viettämään lähes koko helmikuun sairaalassa vakavan verenmyrkytyksen eli sepsiksen vuoksi. Tilanne oli edennyt niin pahaksi, että hänet siirrettiin valvontaosastolle tajunnan tason laskiessa ja verenpaineiden romahtaessa. Bakteeri oli pesiytynyt laskimoporttiin, joka jouduttiin poistamaan.
Hiljattain arki pysähtyi jälleen. Foxellin ja hänen puolisonsa Nooran vapunaaton suunnitelmat menivät uusiksi, kun Foxellin munuaisten vajaatoiminta oireili niin pahasti, ettei vointi sallinut kotoa poistumista. Vappupäivänä tilanne oli onneksi jo parempi ja läheiset olivat yhdessä koolla.
Nyt Foxell sanoittaa itse sitä, miltä arki on viime aikoina, liki 14 vuotta onnettomasta tapahtumasta, tuntunut.
– En oo tänä keväänä jaksanut päivittää tänne oikeastaan mitään, hän kertoo Instagramissa.
Heidi kertoo olleensa pitkään ahdistunut ja väsynyt. Se on alkanut näkyä tavallisessa arjessa.
– Oon ollut pitkään ahdistunut ja väsynyt, ja se alkaa jo kunnolla rassata mun arkea.
Foxell kuvaa, että pienetkin asiat tuntuvat tällä hetkellä ylivoimaisilta. Kotityöt jäävät tekemättä, kauppareissut siirtyvät ja välillä vaikeaa on jopa olla kunnolla läsnä.
– Toinen joutuu patistelemaan ja ottamaan enemmän vastuuta, vaikka en todellakaan tee sitä tahallani. Mun toimintakyky ja itseni ”käskeminen” on tällä hetkellä aika lailla nollissa.
Päivityksessä kuuluu väsymys, mutta myös rehellinen ääni.
Heidi Foxell on joutunut auto-onnettomuuteen
– Usein haluaisin vaan kadota hetkeksi toiseen todellisuuteen, pois tästä fiiliksestä.
Foxell kirjoittaa samalla tietävänsä, ettei pakeneminen oikeasti ratkaise mitään.
– Samaan aikaan tiedän, ettei katoaminen oikeasti ratkaise mitään. Ehkä jo se, että pysähtyy huomaamaan missä mennään ja uskaltaa sanoittaa sen ääneen, on jonkinlainen ensimmäinen askel, vaikkei vielä tietäisikään mihin suuntaan seuraavaksi pitäisi mennä.