Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet uusia keinoja, joilla MS-taudin aiheuttamia hermovaurioita voitaisiin tulevaisuudessa korjata nykyistä paremmin.
Kyse on Tapani Koppisen väitöskirjatutkimuksesta. Tutkimuksessa löytyi kaksi erilaista lääkemolekyyliä, jotka saivat hermosolujen suojakerroksen kasvamaan uudelleen koe-eläimillä ja solumalleissa.
Tv:stä tuttu Suvi käyttää MS-tautiinsa kannabista: Sain jättää lääkkeet pois
Tämä on tärkeää siksi, että MS-tautiin ei ole tällä hetkellä yhtään lääkettä, joka korjaisi jo syntyneitä hermovaurioita.
MS-tauti eli multippeliskleroosi on Suomessa poikkeuksellisen yleinen sairaus. Suomessa sitä sairastaa noin 13 000 ihmistä. Taudin määrä kuuluu täällä maailman suurimpiin. Tapauksia on viime vuosina tullut lisää etenkin naisilla.
MS-tauti on nuorten aikuisten yleisin pitkäaikainen neurologinen sairaus maailmassa.
Taudissa ihmisen oma puolustusjärjestelmä käy hermosolujen ympärillä olevan suojakerroksen kimppuun. Tätä suojakerrosta kutsutaan myeliiniksi. Kun suoja vaurioituu, hermosolut alkavat toimia huonommin. Pahimmillaan ne voivat kuolla kokonaan.
Se voi aiheuttaa esimerkiksi näköhäiriöitä, voimattomuutta, liikkumisvaikeuksia ja muita hermostoon liittyviä oireita. Osa oireista voi jäädä pysyviksi.
Nykyiset MS-lääkkeet voivat hillitä elimistön liian kovaa puolustusreaktiota. Ne eivät kuitenkaan korjaa jo tulleita hermovaurioita. Tämä on iso ongelma etenkin taudin etenevässä muodossa, jossa vauriot lisääntyvät hitaasti vuosien aikana.
Tutkijat ovat pitkään etsineet keinoa, jolla vaurioitunut myeliinisuoja saataisiin kasvamaan uudelleen. Tätä kutsutaan remyelinaatioksi. Aiemmin ihmisillä kokeillut lääkkeet eivät ole onnistuneet tässä.
Uusissa tutkimuksissa löytyi kaksi eri tapaa, joilla tätä korjaavaa prosessia saatiin vauhditettua.
Ensimmäisessä tapauksessa lääkemolekyyli vaikutti aivosolujen sisäiseen stressimekanismiin. MS-taudin vaurioalueilla tämä stressireaktio on jatkuvasti liian kova. Se estää korjaavia soluja tekemästä työtään. Kun mekanismi estettiin uudella lääkemolekyylillä, myeliinin uudelleenkasvu nopeutui ja vahvistui selvästi MS-tautia muistuttavissa kudosvaurioissa.
Tutkimus julkaistiin Molecular Therapy -lehdessä helmikuussa.
Toinen lääkemolekyyli vaikutti vaurioalueen ympärille syntyvään arpikudokseen. Arpikudos voi olla fyysinen este hermosolujen uusiutumiselle. Kun arpikudoksen rakennetta muutettiin toisella lääkemolekyylillä, myös se auttoi hermosoluja toipumaan.
Tätä koskeva tutkimus julkaistiin Neuropharmacology-lehdessä marraskuussa 2025.
Yllättävää oli, että kaksi eri tavalla toimivaa lääkettä johti hyvin samanlaiseen tulokseen. Molemmat lisäsivät selvästi myeliinin uudelleenkasvua ja vähensivät aivotulehdusta tautimalleissa. Tautimalleilla tarkoitetaan tässä eläin- ja solukokeita, joilla matkitaan MS-taudin kudosvaurioita.
Tulokset eivät vielä tarkoita, että lääkkeet olisivat valmiita potilaskäyttöön. Toistaiseksi ne on saatu koe-eläimillä ja solumalleissa. Ihmisen MS-tauti on monimutkaisempi, ja lääkkeiden teho ihmisillä täytyy vielä selvittää.
Yksi vaikeus on myös veri-aivoeste. Se estää monia aineita pääsemästä aivoihin. Tutkijat kuitenkin osoittivat, että molemmat molekyylit pääsivät koe-eläinten keskushermostoon tehokkaasti.
– Kehittämämme lääkemolekyylit yritetään saada kliinisiin kokeisiin, jolloin niistä voisi tulla jonain päivänä ensimmäisiä MS-taudin remyelinaatiota tehostavia lääkkeitä. Sillä välin tuloksemme voivat auttaa MS-taudin remyelinaatiota estävien tautimekanismien tutkimuksessa, Koppinen kuvailee.