Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan MS-taudin kustannukset suomalaiselle yhteiskunnalle ovat vuosittain noin 330 miljoonaa euroa. Kustannukset kasvavat kymmenkertaisiksi sairauden edetessä.

MS-taudin takia työikäisistä huomattava osa jää ennenaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle, ja tästä aiheutuva tuotannonmenetys on suurin yksittäinen kustannuserä. Neuroliiton mukaan yhteiskunnan tulisi taata jokaiselle MS-tautia sairastavalle hänelle sopivin lääkehoito ja riittävä kuntoutus. Varhain aloitettu hoito tukee sairastuneen pysymistä työelämässä.

Journal of Medical Economics -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin MS-taudin suomalaiselle yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia sekä sairauden vaikutusta elämänlaatuun ja arkielämään. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen terveystaloustieteellinen julkaistu tutkimus MS-taudista. Postikyselynä toteutettuun tutkimukseen kutsuttiin satunnaisotannalla 1 500 MS-tautia sairastavaa Neuroliiton jäsentä, joista vastauksensa antoi 553. Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä Neuroliitto ry ja Novartis Finland Oy.

Keskimääräiset taudista yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ovat noin 47 000 euroa sairastavaa kohden vuodessa. Suomessa MS-tautia sairastavia on arviolta 7 000 henkilöä, joten kokonaiskustannukset yhteiskunnalle ovat vuosittain noin 330 miljoonaa euroa.

-Kustannukset kasvavat voimakkaasti sairauden etenemisen myötä. Taudin alkuvaiheessa vuosittaiset kustannukset ovat noin 11 000 euroa sairastavaa kohden, mutta pitkälle edenneessä taudissa kustannukset kymmenkertaistuvat noin 110 000 euroon, kuntoutusjohtaja, professori Juhani Ruutiainen Neuroliitosta sanoo.

Kolme neljäsosaa (76 %) tutkimukseen osallistuneista oli työikäisiä eli alle 63-vuotiaita. Heistä noin kolmannes (36 %) oli sairauseläkkeellä MS-taudin vuoksi. Sairauseläkkeelle jääneiden osuus työikäisistä oli sitä suurempi, mitä pitemmälle edenneestä taudista oli kysymys.

-Ennenaikainen työkyvyttömyys on suurin yksittäinen MS-taudin aiheuttama kustannuserä. Toiseksi eniten kustannuksia aiheuttaa erilaisten palvelujen käyttö, Ruutiainen sanoo.

Muita merkittäviä investointeja MS-taudin hoitoon ovat omaisten antama apu ja MS-taudin lääkkeet. Lääkehoito aiheuttaa eniten kustannuksia taudin alkuvaiheessa, kun taas myöhemmin korostuvat palvelujen käytöstä aiheutuvat kustannukset. Tutkimuksen mukaan sairauden eteneminen ja pahenemisvaiheiden esiintyminen heikentävät elämänlaatua.

-Yhteiskunnan tulisi taata jokaiselle MS-tautia sairastavalle hänelle sopivin lääkehoito ja riittävä kuntoutus. MS-taudin etenemistä voidaan usein hidastaa varhain aloitetulla lääkityksellä, mikä tukee sairastuneen pysymistä työelämässä. Lisäksi sairastuneen toimintakykyä voidaan ylläpitää kuntoutuksella. Väärässä paikassa säästäminen lisää kustannuksia pitkällä tähtäimellä, Neuroliiton toimitusjohtaja Helena Ylikylä-Leiva sanoo.

-MS-diagnoosin saaja on tavallisesti nuori aikuinen, jolla olisi vielä kymmeniä työvuosia edessä. Työssä pärjäämisen mahdollistamiseksi tarvitaan myös mukautettuja työtehtäviä ja -ympäristöjä. Työnteolla on suuri merkitys sairastuneen toimeentulon lisäksi elämänlaadulle, Ylikylä-Leiva jatkaa.

-Kaikkien toimijoiden on pakko hyväksyä, että suomalaisessa yhteiskunnassa on rajalliset resurssit. Kun resurssit ovat rajalliset, täytyy olla erityisen huolellinen siinä, miten ne käytetään. MS-taudin kohdalla meillä on nyt tutkittua tietoa siitä, miten yhteiskunnan tekemät investoinnit tuottavat terveyshyötyjä. Tätä tutkimustietoa pitää pystyä hyödyntämään päätöksenteossa, tutkimuksen toisen toteuttajan Novartis Finland Oy:n yhteiskuntasuhdejohtaja Tatu Laurila sanoo.