Hiustenlähtöön liittyy monia vääriä olettamuksia ja luuloja. Romutetaan ne.
Uskomus: Lähes jokaisella suomalaisella on perimässään kaljupäisyysgeeni. Väärin.
Fakta: Hiusakatemian 45 vuoden tutkimukset ovat osoittaneet, että noin 50 prosentilla miehistä on kaljuuntumisongelma eli testosteroni muuttuu dihydrotestosteroniksi (DHT). Naisilla se on huomattavasti vähäisempi ja yleensä alkaa vasta vaihdevuosissa – joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Kaikki hiustenlähtötapaukset ovat aina usean tekijän yhteisvaikutuksesta johtuvia ongelmia. Siksi ei voida koskaan saada yhdellä tuotteella tai menetelmällä hiuksia takaisin.
Uskomus: Hiustenlähdössä kyseessä on naistyyppinen hiustenlähtö. Väärin.
Fakta: Ei ole olemassa mitään ”naistyyppistä” hiustenlähtöä. Niin miehillä kuin naisillakin on monia hiustenkasvun haittoja, kuten ravinnon ja ravinteiden puutteet, allergiat ja yliherkkyydet, suolisto-ongelmat, hiuspohjan tulehdukset, kehon happamoituminen, talipunkki, unen puute, stressi, torjunta-aineet, ympäristömyrkyt… Syitä on valtava määrä ja ne ovat aina yksilöllisiä.
Uskomus: Kun sinulla esiintyy hiustenlähtöä tai pälvikaljuutta, pitää mennä ihotautilääkärille. Väärin.
Fakta: Hiustenlähtö, kaljuuntuminen ja pälvikaljuus eivät ole ihotauteja. Lääkäreiden koulutus ei sisällä riittävästi tietoa hiustenlähdöstä, jonka monet lääkärit ovatkin myöntäneet. Heidän alaansa kuuluvat sairaudet – myös hiustenlähtöä aiheuttavat sairaudet.
Uskomus: Pälvikaljuudessa hius irtoaa juurineen. Väärin.
Fakta: Pälvikaljuus ei ole hiustenlähtöä, vaan siinä tapahtuu täysin erilainen prosessi. Pälvialueelle jää kasvukykyisiä hiusjuuria, jotka pystyvät nopeastikin tuottamaan uusia hiuksia. Sitä voidaan hoitaa tuloksellisesti. Joissakin tapauksissa pälvit voivat kasvaa itsestään umpeen.
Uskomus: Keski-iässä hiusten kasvukausi voi olla vain 6-12 kuukautta. Väärin.
Fakta: Hius kasvaa keskimäärin 1,25 senttiä kuukaudessa. Se kasvaa perintötekijöistä riippuen 2-6 vuotta ihan koko ihmiselämän ajan, elleivät sairaudet, lääkkeet, puutteelliset elintavat ja liikkumattomuus häiritse hiusten kasvua.
Uskomus: Tukistustesti kertoo, lähteekö hiuksia normaalia enemmän. Jos hiuksia lähtee viisi tai enemmän, sinulla on hiustenlähtö. Väärin.
Fakta: Lähes jokainen tietää, onko hiustenlähtöä vai ei. Tukistamalla voi hiuksia katkeilla monesta syystä, joita luullaan virheellisesti hiustenlähdöksi. Esimerkiksi voimakas stressi, magnesiumin puute, D-vitamiinin vajaus, liika maito ja huonot elintavat voivat haurastuttaa hiuksia, joten ne katkeilevat herkästi.
Uskomus: Kun syöt nesteenpoistolääkettä, hiuksesi kasvavat takaisin. Väärin.
Fakta: Kehossa on vettä 60-70 prosenttia. Hiuksessa on vettä 10-15 prosenttia. Nesteenpoistolääkkeet kuivattavat kehoa, ihoa ja hiuksia, jolloin hiustenlähtö voi pahentua. Vain harvassa kaljuuntumistapauksessa kerääntyy ylimääräistä nestettä, jolloin kaljualueella on turvotusta. Silloin nesteenpoistolääke lyhytaikaisesti käytettynä voi antaa osa-apua tilanteeseen. Kuitenkin nestekeräytymä poistuu hieromalla sekä käyttämällä esimerkiksi hiuslaserhoitoa. Silloin eivät keho, iho ja hiukset kärsi lainkaan. Jatkuvasti käytettynä nesteenpoistolääkkeistä on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Uskomus: Kun syöt erinäisiä pillereitä, hiuksesi vahvistuvat. Väärin.
Fakta: On asianmukaisia valmisteita hiustenlähtöön, ja niillä voi olla positiivisia vaikutuksia. Kuitenkaan emme ole toistemme kopioita, joten mikä sopii yhdelle, ei sovikaan toiselle. Koska hiustenlähtö on usean tekijän summa, tarvitaan aina useampaa ravintolisää ja hoitokeinoa.
Vinkit antoi hiustutkija ja luonnontieteiden kand. Annikki Hagros-Koski Hiusakatemiasta.