Nuoren jääkiekko- tai luisteluharrastus voi maksaa jopa 80 000 euroa vanhemmille – ja tulevan urheilijan ura voi kariutua yksinkertaiseen tiedon puutteeseen terveysasioissa.

Yhä useamman nuoren urheilu-ura tyssää vääränlaiseen ruokavalioon, jossa ei oteta huomioon suurta lajitreenin määrää. Ongelma on usein siinä, ettei vanhempi osaa neuvoa nuortaan ravintoasioissa tai tiedä, kuinka nuoren, kovaa treenaavan urheilijan tulisi oikein syödä.

Sama ilmiö koskettaa junioritasoisia seuroja ja joukkueita. Niissä kaikki paukut keskitetään lajitreeniin – ja ravinto voi jäädä täysin huomiotta, tai sitä sivutaan vain vähän.

Ongelmia seuraa

Joillekin nuorille seurauksena on putoaminen urheilun huipulta syömishäiriöön.

Osalla keho ei enää pysy kehityksen ja kasvavan treenimäärän mukana. Osalla huono ruokavalio taas näkyy jatkuvana sairasteluna tai ylikuntona, mikä vie helposti treenimotivaation.

Ravintoterapeutti Teemu Eloranta toivoo, että aiheesta keskusteltaisiin enemmän, jotta yhä useampi vanhempi voisi auttaa nuorta tässä asiassa.

-Nuoren on helppo kohauttaa olkaansa asialle niin kauan, kun keho toimii, ja nuorenahan se usein toimii. Useimmille tyssäys tulee kuitenkin kahdenkymmenen ikävuoden tuntumassa, joillekin jo hieman aikaisemmin. Olisi tärkeää, että asiaan varauduttaisiin etukäteen, ja ennaltaehkäistäisiin nuoren urheilu-uran kaatumista, Eloranta painottaa.

Ravinnon tärkeys urheilussa on huomattu aivan huipulla esimerkiksi jalkapallossa. Huippuseura FC Barcelona oppi ravinnon tärkeyden kantapään kautta, kun kaksikymppinen Lionel Messi oksenteli kentän laidalle pelin aikana ja loukkaantui toistuvasti. Ruokavaliomuutoksilla keho saatiin sopeutumaan suureen lajitreeninmäärään, ja oksentelu sekä loukkaantumiset jäivät taakse.

Ravinto osana suorituskykyä on otettu huomioon myös viime kesän superhankinnan, 20-vuotiaan Ousmane Dembélén kohdalla, jolle on jopa palkattu oma kokki varmistamaan, että keho saa mitä se kaipaa urheilun huipputasolla.

Koulun tiedot eivät riitä

Harva pystyy palkkaamaan nuorelle urheilijalle omaa kokkia – eikä sille ole edes tarvetta. Riittää, että kotona otetaan huomioon arkiruoassa nuoren tarpeet.

Valmentaja Sami Sundvikin mielestä on merkillistä, että nuoren vanhemmat saattavat käyttää lajitreeniin, kuten taitoluisteluun tai jääkiekkoon kymmenessä vuodessa jopa 80 000 euroa (kuten Urheilusanomat äskettäin selvitti), mutta nuorelle tarjotaan hyvin vähän tai ei ollenkaan tietoa ravinnosta. Sillä on kuitenkin merkittävä vaikutus suorituskykyyn ja hyvinvointiin.

Sundvikin mukaan yläasteikäisen koulusta saamat tiedot eivät riitä, koska yleisiä ravintosuosituksia ei ole suunniteltu urheilijalle. Myös vanhempien tulisi olla aktiivisia ja valmiita auttamaan nuorta.

-Oikeanlaisella ravintotietämyksellä varmistetaan nuoren kropan kunto myös urheilu-uran päättämisen jälkeen, valmentaja Sami Sundvik selittää.

Ääneen pääsee myös valmentaja Samuli Perälä:

-Olipa nuoren laji mikä tahansa, vanhemman olisi hyvä olla mukana tukemassa nuorta niin lajitreenin kuin sitä tukevien asioiden, kuten ruokailun ja levon kanssa.

Perälä vastasi vuonna 2016 nuorten maailmanmestaruuden voittaneen Suomen nuorten jääkiekkomaajoukkueen ravintovalmennuksesta.

Syntyi uusi verkkovalmennus

Perälälle, Sundvikille ja Elorannalle ravintoasiat ovat tärkeitä, ja siksi he ovatkin nyt yhdessä rakentaneet Urheilijan ravintovalmennus -verkkovalmennuksen. Valmennus eroaa perinteisestä ravintosuunnitelmasta niin, että sen aikana opetetaan urheilijoita ja heidän tukijoukkojaan suunnittelemaan ruokavalio itse.

-Meistä on todella tärkeää, että esimerkiksi nuoren vanhemmat ymmärtävät, miten ruokavalio koostetaan, eikä olla riippuvaisia ateriasuunnitelmasta toisensa jälkeen. Sillä tavalla myös nuori itse oppii tekemään urheilua tukevia valintoja, Eloranta kuvailee.