Koululaisten liikunnan määrä vähenee hälyttävästi, mitä ylemmille luokille lapsi koulussa siirtyy. Urheilulääkäri Harri Helajärvi vinkkaa, miten koululaista voi kannustaa liikkumaan. Lääkäri nostaa hikiliikunnan rinnalle tärkeänä esiin aktiivisten arkipäivien merkityksen.
1. OPETA ARJEN AKTIIVISUUTEEN – JO 10 MINUUTTIA MERKITSEE
Koululaisenkaan liikkumisen ei tarvitse aina tapahtua ohjatusti urheiluseuroissa, sillä jo 10 minuutin liikuntajaksolla on merkitystä. Hyviä vaihtoehtoja näihin ovat aktiiviset välitunnit, koulu- ja treenimatkat, liikunnalliset pelisovellukset, pihaleikit sekä perheen yhteiset puuhastelut. Maailma tarjoaa nykyisin passiivisen vaihtoehdon lähes kaikkeen, joten koululainen tarvitsee jatkuvaa kannustusta aktiivisten valintojen tekemiseen.
2. RIPOTTELE LIIKUNTAA PITKIN PÄIVÄÄ – KATKO KOULULAISESI ISTUEN VIETTÄMÄÄ AIKAA
Kiinnitä huomiota koululaisesi istumisen määrään, sillä yhtäjaksoinen ja runsas istuminen altistaa myös lapsia ja nuoria ylipainolle ja sairauksille. Suositeltavaa on, että yhtäjaksoinen istuminen ei kestäisi tuntia pidempään. Kannusta siis säännöllisesti katkaisemaan istumisjaksoja ja mieti uusia tapoja tehdä perinteisiä asioita.
3. MIETI KOULULAISEN HUONEEN SISUSTUSTA – AKTIVOI VAIHTAMAAN ASENTOA
Tuo koululaisen huoneeseen mahdollisuuksia, jotka kannustavat istuma-asennon vaihtamiseen ja taukojen pitämiseen. Hanki koululaiselle jumppapallo. Kiinnitä huoneen seinään puolapuut tai leuanvetotanko. Nosta tietokone korkeammalle tai nostopöydälle, jonka ääressä koululainen tottuu työskentelemään osaksi seisten. Mieti asiaa oman lapsesi näkökulmasta. Mikä saa hänet jättämään istumisen ja tekemään hetkeksi jotain muuta – tai tekemään asioita uudella tavalla.
4. VALITKAA LAJIT KOULULAISEN EHDOILLA
Tärkeintä on, että lapsellasi on kivaa ja hän nauttii! Hikiliikunta urheiluseuroissa on hyväksi, mutta liikunnan ei tarvitse välttämättä olla sitä. Lajeja ei myöskään kannata valita liian yksipuolisesti. Pelaaminen pihalla, kiipeily ja juoksentelu epätasaisessa metsämaastossa ovat lapsen lihaskunnon ja kehonhallinnan kannalta loistavia tapoja liikkua. Monipuolinen liikunta parantaa lapsen lihaskuntoa, vähentää niska-hartia- sekä selkävaivoja ja ennaltaehkäisee urheilevan lapsen rasitusvammoja.
5. TEE LIIKKUMISESTA HAUSKA ELÄMYS
Ujuta liikunta muun tekemisen sekaan vaikka jonkin pienen jipon avulla – koululaisesi ehdoilla. Menkää metsään ja tutkikaa sammalia ja jäkäliä tai kannusta koululaisesi kesäkuumalla uimakisaan. Hauska kokemus kasvattaa nälkää tehdä asiaa uudestaan.
6. LAITA RUUTUAJALLE RAJAT – URHEILUHARRASTUSKAAN EI PELASTA, JOS LOPPUPÄIVÄ ON PASSIIVISTA
Älä totuta koululaista ajatukseen siitä, että liikunta tapahtuu tunnin treeneissä urheiluseurassa, ja muun ajan saa viettää ruudun ääressä. Ruutu- ja peliaikaa (yhteenlaskettuna!) on syytä rajoittaa kahteen tuntiin päivässä, ja korkeintaan yhden tunnin yhtäjaksoisiin pätkiin.
7. KESKUSTELE JA KUUNTELE – OTA KOULUN OPIT KÄYTTÖÖN MYÖS KOTONA
Keskustelkaa elintapojen ja liikunnan merkityksestä. Kuuntele myös koululaisesi kokemuksia koulusta. Uusi opetussuunnitelma tuo kouluihin uusia oppimisen tapoja ja aktiivisia toimintamalleja. Ottakaa näitä sopivasti käyttöön myös kotona.
8. OLE ITSE ESIMERKKINÄ PIENESTÄ PITÄEN
Lapsena opittu liikkuminen ja aktiivinen elämäntapa säilyvät usein pitkälle aikuisuuteen. Lapsi oppii ottamalla mallia vanhemmistaan: istutetaanko lapsi autoon vai mennäänkö yhdessä pyöräillen. Käyttääkö meidän perhe hissiä vai mennäänkö portaita. Varsinkin nuoremmat lapset ovat usein vastaanottavaisia vanhempiensa esimerkille ja yhdessä tekemiselle. Kun aktiivisen elämän esimerkki on juurtunut osaksi perheen elintapoja, kantaa se myös kouluiässä.
Vinkit antoi Mehiläisen lääkäri Harri Helajärvi