Flunssaa on taas liikenteessä. Terveyden Asialla kysyi kuinka lääkäri hoitaa oman flunssansa.

Tampereella vastaanottoa pitävä yleislääketieteen erikoislääkäri Anni Seiskari kertoo sairastuneensa pitkästä aikaa flunssaan itsekin jokin aika sitten.

-Ääni oli poissa, räkää kaikkialla ja kuin tulta kurkussa. Ja se paine päässä, olin seota, Anni naurahtaa.

-Kyllä minä kuulkaa silloin otin kaikki mahdolliset oirelääkkeet mitä kaapista löysin. Kolmantena päivänä olin jo valmis taipumaan ja aloittamaan itselleni antibioottikuurin. Vaikka vain varmuuden vuoksi, että pääsisin flunssasta ja takaisin normaaliin päivään.

Erikoislääkäri sanoo kuitenkin pysyneensä viime hetkillä tiukkana.

-Ei antibioottia pidä syödä varmuuden vuoksi. Flunssa on virustauti, ja siinä limakalvot turpoavat ja eritettä on onteloissa. Kuumetta voi olla, tai olematta. Antibiootti ei hoida flunssaa, koska siinä ei ole bakteeriaiheuttajaa, hän toteaa.

Näin hoidin flunssani

Kuinka sitten erikoislääkäri hoiti äkäisen flunssansa?

-Otin parasetamolia ja sitten aspiriinia. Kuuden tunnin päästä otin ibuprofeenia. En neuvo, että näin pitäisi toimia, mutta meillä ei vain ollut kaapissa enää samaa lajia, vaan edelliset loppuivat ja päädyin jälkimmäisiin.

-Join välissä teetä ja koetin syödä, mutta ei tehnyt mieli mitään lämmintä sen tukkoisuuden takia. Kylmä tuntui paremmalta, siis ruokaa ajatellen. Marjat ja pirtelöt olivat nams. Ja niissä on C-vitamiinia – suositellaan flunssan aikana. Lämpimät juomat olivat ihania ja helpottivat oloa. Hengittelin höyryä vähän ennen kuin join teen. Sain niistettyä paremmin.

Anni Seiskari toteaa ”sarvikuonon” odottaneen wc:ssä.

-Eli se kannu, joita voi hankkia apteekeista. Se on muuten todella hyvä, jos ontelot ovat täynnä. Pakkauksessa on ohjeet suolaliuoksen tekemiseksi kannuun, joka siten asetetaan sieraimeen ja kallistamalla saadaan nenäontelo ja poskiontelot huuhdeltua.

Limakalvoturvotusta alentavalla lääkityksellä saa Annin mukaan hyvää apua flunssan oireisiin, ja se lievittää painekipua ja lima on helpompi niistää ulos. Markkinoilla on reseptilääkkeenä parikin valmistetta.

-Sydäntykyttäjien kannattaa sitä välttää ja kilpaurheilijoilta se on täysin pannassa, koska efedriinipohjaiset lääkkeet katsotaan dopingiksi, Anni Seiskari toteaa.

Milloin lääkäriin?

Kuumeinen, varsinkin korkea ja yli viikon kestänyt ylähengitysoireilu on syytä käydä tarkistuttamassa lääkärillä.

-Jos kuumetta ei ole ja olo on jotakuinkin helpompi, voi lääkärillä käynnin unohtaa. Yskä, jonkinlainen limaisuus, kröhinä – ne voivat jatkua vaikka 4-6 viikkoakin varsinaisen taudin jälkioireina. Tupakoitsijoiden ja astmaatikoiden sekä muista keuhkosairauksista kärsivien täytyy olla tässäkin toki tarkempia.

Anni Seiskari toteaa, että riippuen työkuvasta sairaslomaa voi tarvita flunssan takia pari päivää. Kuume voi pidentää levon tarvetta. Flunssassa ei saa rehkiä, sillä sydänlihastulehdus on vaarana.

Anni sanoo toimivansa lääkärinä myös esteettisellä alalla.

-Pistoshoitoja on syytä välttää kuumeisen ylähengitystietulehduksen aikana. Oireiden lievittyessä voi hoitoja ottaa, mutta jos asia mietityttää voi tekijää vielä konsultoida etukäteen.

Asiantuntija: Yleislääketieteen erikoislääkäri Anni Seiskari
vastaanotto@anniseiskari.fi
www.anniseiskari.fi
Instagram: erikoislaakari_anni_seiskari
Facebook: erikoislääkäri Anni Seiskari