Alaselkäkivut ovat selkärangan vaivoista yleisimpiä: noin 40 prosenttia naisista ja 35 prosenttia miehistä on kokenut alaselän alueella kipua viimeisen kuukauden aikana.

Valtaosa selkäkivuista paranee itsekseen ja kotikonstein, mutta osa vaatii pikaista lääkärin arviota. Kysymyksiin alaselkäkivusta vastaa fysiatrian erikoislääkäri Lotta Kuusinen Terveystalosta.

Mistä alaselkäkipu yleensä johtuu? 

Yleisimmät alaselkäkivun syyt ovat toiminnallisia eli epäspesifejä: ne siis juontuvat siitä, miten selkä ja sen rakenteet jaksavat toimia ja kuinka kipua aistivat selän rakenteet kuormittuvat. Liiallinen kuormitus esimerkiksi yksitoikkoisissa asennoissa tai heikkous selän rakenteissa voi aiheuttaa kipua. Esimerkiksi noidannuoli voi olla epäspesifi alaselkäkipu.

Jos kipu on pitkäaikaista, voi syy löytyä kipua aistivan järjestelmän toiminnan muuttumisesta ja herkistymisestä. Kipua tuntuu, vaikka selän rakenteissa ei olisikaan mitään vialla. Noin 10 prosenttia selkäkivuista kroonistuu eli kestää yli kolme kuukautta, jolloin kipua aistivan järjestelmän häiriöiden osuus kipua ylläpitävänä tekijänä korostuu. 

Voiko alaselkäkipu olla merkki jostakin vakavammasta sairaudesta? 

Alaselän alueella tuntuva kipu on hyvin harvoin merkki mistään vakavasta sairaudesta: 

  • 90 prosenttia alaselkävaivoista on toiminnallisia eli epäspesifejä selkäkipuja. 
  • 10 prosenttia luokitellaan alaselkäoireiksi, jotka johtuvat hermojuuren ärtymisestä ja aiheuttavat säteilykipua myös alaraajaan ja
  • vain muutamassa prosentissa kyse on spesifistä syystä, joka voi liittyä tulehduksellisiin reumattisiin sairauksiin, murtumiin tai pahanlaatuisin syihin.

Milloin tulisi hakeutua lääkärille alaselkäkivun vuoksi?

Hyvälaatuiset selkäkivut ovat muutamassa viikossa ohimeneviä, mutta usein uusiutuvia vaivoja. Ne saattavat pahentua tietyissä tilanteissa, esimerkiksi istuessa, kumarrellessa tai liikkuessa. Vaikka kipua helpottaa usein asennon vaihto ja tavanomaiset kipulääkkeet, voi olla hyvä hakeutua kuitenkin fysioterapeutin vastaanotolle. Fysioterapeuttiset toimet, harjoitteet ja ohjeet helpottavat kipua ja auttavat toimintakyvyn ylläpitämisessä sekä ehkäisevät kipujen uusiutumista.

Lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua, jos alaselkäkipu muuttuu jatkuvaksi, yöunta haittaavaksi tai lepoa häiritseväksi kivuksi, johon ei auta tavanomainen särkylääke tai fysioterapeutin antamat harjoitteet.

Välitöntä lääkärin arviota vaatii myös alaselkäkipu, johon liittyy tahatonta laihtumista tai kuumeilua, virtsaamisen- tai ulostamisen ongelmaa tai se muuttuu – esimerkiksi alkaa säteilyllä alaraajoihin ja aihettaa raajojen lihasheikkoutta. 

Miten alaselkäkipua hoidetaan? 

Selkäkipua hoidetaan lääkärien ja fysioterapeuttien vastaanotoilla.

Hoitopolun ensimmäinen askel on ammattilaisen, lääkärin tai fysioterapeutin arvio selkäkivun luonteesta. Jos kipu on toiminnallista, suositellaan hoidoksi fysioterapeutin ohjausta. Tämän lisäksi lääkäri ja fysioterapeutti suunnittelevat aina yksilöllisesti muun tarvittavan hoidon.

Harjoittelun ja fysioterapeutin ohjauksen lisäksi hoito voi sisältää myös lääkehoitoa ja psykologista tukea. Sairauslomaa ei yleensä suositella, sillä yksi selkäkivun hoitokeinoista on aktiivinen liikkuminen ja levon välttäminen. 

Miten voin hoitaa ja ennaltaehkäistä itse alaselkäkipua? 

Alaselkäkipua voi hoitaa itse tavanomaisilla kipulääkkeillä, kevyellä liikunnalla ja liikuskelulla. Jos jokin tekeminen tuntuu hyvin kivuliaalta, kannattaa tekemistä tauottaa hakeutumalla hetkeksi kipua helpottavaan asentoon. Fysioterapeutilta saa hyviä neuvoja ja käytännön ohjeita kuormitusta keventäviin asentoihin. 

Selkäkipua voi ennaltaehkäistä muun muassa säännöllisellä liikunnalla ja erityisesti keskivartalolihasten vahvistamisella. Selän terveydestä huolehtiminen ja monipuolinen harjoittelu on sitä tärkeämpää mitä enemmän selkä päivittäin kuormittuu.

Saako kipeällä selällä liikkua?

Jos kyseessä on tavanomainen toiminnallinen alaselkäkipu, liikkeellä kannattaa olla selkäkivusta huolimatta. Liikkuminen on siis suotavaa ja turvallista, vaikka kipua tuntuisikin. Liikkuminen usein vähentää kivun kestoa. 

Mitkä tekijät altistavat alaselkäkivulle?

Aiemmat kipujaksot ovat ennusmerkkejä seuraaville: jos selkä on ollut kipeä aiemmin, on sen uudelleen kipeytyminen todennäköistä. Ylipaino lisää välilevyongelmien esiintyvyyttä ja vaikeiden kipuongelmien esiintyvyyttä. Myös tupakoinnilla on selvä yhteys selkäkipujen esiintyvyyteen.

Fyysisiä riskitekijöitä ovat nostamista vaativat tehtävät, hankalat työasennot ja tärinä. Stressillä, ahdistuneisuudella, masennusoireilla ja heikolla työtyytyväisyydellä on myös yhteys kivun kokemiseen ja työkyvyn riskin kehittymiseen.