Padel on aloittelijaystävällinen laji, joka on kasvattanut suosiota viime vuosina räjähdysmäisesti. Koukuttava laji saattaa erityisesti alkuinnostuksen huumassa altistaa rasitus- ja kuormitusperäisille vaivoille.

-Tyypillisesti vastaanotoilla näkyy kyynärvarren ongelmia, pohkeen venähdyksiä tai revähdyksiä sekä nilkan, polven ja jalkaterän alueen vaivoja, kertoo Fysios Mehiläisen fysioterapeutti Niko Puhakka.

…

Padel on aloittelijaystävällinen palloilulaji, joka sopii kaiken ikäisille ja tasoisille pelaajille. Rennon letkeästä maineestaan huolimatta laji voi olla myös nopeaa ja intensiivistä. Jos harrastusta aloiteltaessa on takana pidempi liikkumaton ajanjakso, riski monenlaisille vaivoille kasvaa.

– Tyypillisimmät vastaanotolla näkyvät mailapelaajien vaivat ovat kyynärvarren ongelmat eli niin sanottu tenniskyynärpää, alaraajoissa pohkeen venähdykset tai revähdykset sekä nilkan, polven ja jalkaterän alueen vaivat. Myös olkapään kiertäjäkalvosimeen liittyviä ongelmia voi tulla rasitukseen liittyen, Fysios Mehiläisen fysioterapeutti ja sertifioitu MDT-terapeutti Niko Puhakka listaa.

Varaa aikaa lämmittelylle

Vaivojen ennaltaehkäisyssä on kyse helposti unohtuvista perusasioista: harjoitusmäärien rauhallisen kasvattamisen ja palautumisen huomioimisen lisäksi, on ratkaisevan tärkeää riittävä lämmittely ennen peliä.

– Usein käy niin, että täyteen varatulle padel-kentälle tullaan viime tingassa pelivuoron alkaessa, ja hetki lätkitään palloa ennen pelin alkua. Lämmittelylle olisi kuitenkin tärkeä varata aikaa noin kymmenisen minuuttia, Puhakka ohjeistaa.

Jos kentälle on varattu erillinen tila lämmittelylle kuntoilulaitteineen, se kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Omakin kehon paino kuitenkin mahdollistaa tärkeimpien lihasten ja liikelaajuuksien läpikäynnin. Lyhyt dynaaminen eli pumppaava venyttely on myös hyvä tehdä ennen harjoittelua.

– Itselläni on aina pelikassissa mukana vastuskuminauha, jolla voi lämmitellä yläraajoja, jos ei muita lämmittelymahdollisuuksia ole.

Treenin lopuksi noin 30 sekunnin lyhyet venyttelyt lihasryhmää kohden ovat riittävät. Mikäli haluaa tehdä pitempiä lihas- ja nivelliikkuvuutta lisääviä staattisia venytyksiä, ne voi tehdä pari tuntia treenin jälkeen. Tärkeää urheiluvammojen ehkäisyssä on myös ottaa huomioon mahdolliset aiemmat vammat.

Maltilla nousujohteiseen treeniin

Jos säännöllinen liikuntaharrastus on ollut pidempään tauolla, kannattaa muistaa, että kudokset heikkenevät jo muutamassa kuukaudessa, eivätkä kestä nopeasti kasvavaa kuormitusta. Mikä tahansa uusi liikuntalaji tulee aina aloittaa maltillisesti, harjoitusmäärää progressiivisesti kasvattaen.

– Se mikä on kenellekin kevyttä treeniä, riippuu toki lähtökuntotasosta. Ainakin muutama viikko kannattaa alkuun ottaa kevyemmin, fysioterapeutti Puhakka ohjeistaa.

Sopiva nyrkkisääntö lajia aloittelevalle on parin-kolmen päivän palautuminen treenikertojen välillä.

– Kun kunto kohenee ja kudokset ja jänteet vahvistuvat, voi tempoa ja harjoitusmääriä nousujohteisesti lisätä. Kuntosaliharjoittelusta on myös hyötyä urheiluvammojen ennaltaehkäisyssä, Puhakka muistuttaa.

Milloin hoitoon?

Mikäli urheillessa ilmenee rasitusperäistä kipua, on oire hyvä käydä tarkistuttamassa ammattilaisella. Monet rasitusvammat on hankalampi hoitaa, mitä pidempään niitä on ollut.

– Jos pelatessa alkaa tuntua rasitusperäistä kipua, se ei todennäköisesti pelaamalla poistu, vaan tarvitaan vahvistavaa harjoittelua sekä muutoksia kuormitukseen, Niko Puhakka sanoo.

Kun kierre saadaan katkaistua, harrastus voi yleensä jatkua.

– Varhainen puuttuminen tuo todennäköisesti lisää peliaikaa, mutta kroonistuminen voi lopettaa pelaamisen kokonaan, Puhakka muistuttaa.

Urheiluun liittyvissä vaivoissa ammattiapua saa niin fysioterapeuteilta kuin lääkäreiltäkin. Kuormitus- ja rasitusperäisten vaivojen kanssa ajan voi varata yleensä suoraan fysioterapeutille. Mikäli vamma syntyy äkillisesti, kuten esimerkiksi voimakas nilkan nyrjähdys tai polven vääntyminen, on järkevää käydä lääkärin vastaanotolla, sillä kuvantamistutkimukset saattavat olla tarpeen.